— Auttakaa! Auttakaa! kirkui Samuel hyökäten konttoriin.
Hotellinomistaja kiirehti huoneeseen.
— Nähkääs! huusi Samuel. Katsokaas, mitä hän on tehnyt!
— Jumalani! huudahti mies syöksyen tytön huoneeseen ja Samuelin seuratessa jäljessä.
Vapisevin käsin sytytti hotellinomistaja kaasun. Samuel heitti sänkyyn yhden ainoan silmäyksen ja kääntyi sitten poispäin mutta oli pakotettu tarttumaan pöytään pysyäkseen pystyssä. Niin voimakkaasti vaikutti häneen kamala näky. Tyttö makasi verilätäkössä kaulassaan ammottava haava, joka ulottui korvasta korvaan.
— Oi! Oi! voivotti Samuel kykenemättömänä muuta sanomaan. En voi katsoa häntä! lisäsi hän tehden toisella kädellään poistyöntävän liikkeen ja peittäen toisella kasvonsa.
Hotellinomistaja tarkasteli häntä.
— Kuulkaas, nuori ystäväni, sanoi hän.
— Mitä niin? kysyi Samuel.
— Milloin huomasitte tämän?