»Tietysti aion. Etkö näe, että käy huonosti, ellen puhu?»
»Saat surmasi! Aloitat tappelun, ja koko joukko noita ihmisparkoja joutuu ammutuksi. Ole järkevä, Hal; yhtiö on tuottanut poliisivoimia. Niillä on aseet, miehistäsi ei ole mitään.»
»Juuri senvuoksi minun täytyy puhua!»
Keskustelu tapahtui vaikeissa olosuhteissa: vanhemman veljen pidellessä nuorempaa käsivarresta, nuoremman yrittäessä vapautua ja väkijoukon huutaessa yhteen ääneen: »Puhe! Puhe!» Muutamat lähellä seisovat harmistuivat samoinkuin Klowoski siitä, että tuo vieras ahdisteli heidän johtajaansa, ja näyttivät haluavan puuttua asiaan, joten Edward vihdoin luopui taistelusta, ja puhuja nousi portaille joukon eteen.
14.
Hal kohotti kätensä vaatien hiljaisuutta.
»Pojat», huusi hän, »ne ovat siepanneet lähetystömme. Luulevat siten kukistavansa lakkomme — mutta saavat nähdä erehtyneensä!»
»Niin saavat! Oikein puhuttu!» kuului joukko ääniä vakuuttavan.
»Ovat unohtaneet, että meillä on yhdistys. Eläköön Pohjois-Laakson ammattiyhdistys!»
»Eläköön! Eläköön!» Kaiku kiiriskeli kanjonin seinämissä.