17.
He lähtivät toimistosta takatietä, nousivat automobiiliin ja poistuivat kylästä väkijoukon näkemättä. Koko matkan ajan Edward kehoitti hartaasti veljeään luopumaan jutusta ja palaamaan heti kotiin. Hän alkoi jälleen puhua isästä mieltähellyttävästi, ja kun se ei auttanut, alkoi uhata. Mitäpä, jos Hal ei saisi enää rahoja kotoaan, mitäpä, jos isä syrjäyttäisi hänet testamentissaan — mitä hän siinä tapauksessa tekisi? Hal vastasi hymyilemättä: »Voinhan aina saada toimen yhdistyneiden kaivosmiesten ammattiyhdistysten järjestäjänä.»
Edward luopui tästä hyökkäyslinjasta. »Ellet suostu tulemaan heti», selitti hän, »jään siihen asti, kunnes lähdet».
»Olkoon menneeksi», sanoi Hal. Hän ei voinut olla hymyilemättä tuolle pahalle uhkaukselle. »Mutta jos vien sinut tuttavieni luo ja esittelen sinut heille, täytyy sinun tunnustaa, että kuulemasi puheet ovat tutunomaisia.»
Toinen näytti ärtyneeltä. »Mitä hittoa minä huolisin sinun tuttavistasi?»
»En tiedä, mitä voi tapahtua», virkkoi Hal. »Sinä tapaat Peter Harriganin ja asetut hänen puolelleen, ja enpä tiedä, mitä silloin pidät velvollisuutenasi.»
Toinen huudahti äkillisen kiukunpuuskan valtaan joutuen: »Minä puhun nyt suuni puhtaaksi! Jos yrität lähteä takaisin noille kaivoksille, niin vannon vetoavani tuomioistuimeen ja antavani sulkea sinut parantolaan. Enpä luule, että olisi suurtakaan vaivaa, jos tahtoisin vakuuttaa tuomarille, että olet jäijiltäsi.»
»Eipä suinkaan», vastasi Hal nauraen, »kun ovat kysymyksessä näiden seutujen tuomarit!»
Sitten hän tarkasteli hetkisen veljensä kasvoja, ja hänen mieleensä johtui, ettei olisi hyvä sallia sellaisen ajatuksen jäädä Edwardin mieleen. »Odotahan, kunnes tapaat tuttavani Billy Keatingin, Gazetten toimittajan, ja kuulet, mitä hän sellaisesta jutusta tekisi! Billy haluaa hartaasti päästä saattamaan julkisuuteen minun ja vanhan Peterin välisen taistelun kuvausta!» Keskustelu ei jatkunut — matta Hal tiesi varmaan, että Edward »pistäisi asian puppuunsa ja polttaisi sen».
He saapuivat Pedroon MacKellarin asunnolle, ja Edward odotti automobiilissä Halin mennessä sisään. Vanha skotlantilainen lausui hänet lämpimästi tervetulleeksi ja kertoi uutisensa. Jerry Minetti oli käynyt hänen luonaan aamulla, ja MacKellar oli hänen pyynnöstään keskustellut puhelimella Sheridanissa olevien yhdistyksen virkailijoiden kanssa saaden kuulla, että Jack David oli edellisenä iltana tuonut sinne tiedon lakosta. Kummaltakin puolelta oli varottu mainitsemasta nimiä, koska puhelimessa tiedettiin olevan »vuotoja», mutta oli aivan selvää, että sanantuoja oli ollut juuri Iso Jack. Saatuaan asiasta tiedon oli kaivosmiesten paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Johann Hartman saapunut Pedroon American hotelliin mukanaan James Moylan, piirijärjestön sihteeri — viimeksimainittu oli tullut Western Citystä samassa junassa kuin Edward.