22.
Hal aikoi lähteä etsimään mrs Zambonia, mutta Moylan vastusti sitä ajatusta huomauttaen, että salapoliisit varmaan häntä seuraisivat. Vaikka he lähtisivät hotellista kaikki yhtaikaa, salapoliisit varmaan ajaisivat takaa pääkapinoitsijaa ja rauhanhäiritsijää Joe Smithiä. Lopulta he päättivät kutsua mrs Zambonin hotelliin. Hän voi tulla mrs Swajkan tai jonkun muun englanninkieltä puhuvan naishenkilön kanssa ja kysyä toimistossa Mary Burkea, sanoa Maryn lainanneen häneltä rahoja, jotka hän nyt tarvitsisi voidakseen maksaa miehensä hautaamisen. Hotellin ovenvartija kukaties ei tuntenut Mary Burkea, mutta valppaat urkkijat kerääntyisivät varmaan kuuntelemaan, ja jos mainittaisiin Maryn olevan Pohjois-Laaksosta, joku varmaan tietäisi hänen kuuluvan karkoitettuun lähetystöön.
Tämä kaikki selitettiin Rusickille, joka kiiruhti pois, puolen tunnin kuluttua palaten ja ilmoittaen molempien naisten olevan tulossa. Vähän myöhemmin kuului ovelle koputettavan; siellä seisoi mustapukuinen vanha leski tuttavineen. Hän tuli sisään, ja sitten nähtiin säikähtyneitä katseita ja pelokkaita huudahduksia. Rusick vaati häntä luovuttamaan surupukunsa Joe Smithille!
»Mrs Zamboni sanoo, ettei hänellä ole mitään muuta ruumiinsa verhoksi», selitti slaavilainen.
»Sanokaa hänelle, että annan hänelle paljon rahaa uusien vaatteiden ostoon», sanoi Hal.
»Ai Jeesus!» huudahti mrs Zamboni, ja samassa tulvahti hänen suustaan ankara puheryöppy.
»Hän sanoo, ettei hänellä ole mitään muita vaatteita, sanoo, ettei ole hyvä olla vailla vaatteita!»
»Eikö hänellä ole alushametta?»
»Sanoo, että alushame on rikkinäinen.»
Kuului naurua, ja vanha nainen punastui otsasta avaralle povelle asti.
»Sanokaa hänelle, että hän voi kääriytyä lakanoihin», sanoi Hal. »Mary
Burke ostaa hänelle uudet vaatteet.»