Hal yritti heikosti hymyillä.
»Joe», jatkoi Mary, »te pyysitte minua olemaan ystävänne. Minä suostun siihen mielelläni!» Hän ojensi ison karhean kätensä.
Hal tarttui siihen. »Me emme unohda toisiamme, Mary», sanoi hän. Hänen äänensä värähti.
»Emme suinkaan, nuori mies!» huudahti Mary. »Me teemme vielä toisen lakon, samoinkuin teimme Pohjois-Laaksossa!»
Hal puristi isoa kättä, mutta muisti sitten veljensä astelevan juhlallisesti heidän jäljessään, irroitti kätensä ja jätti sanomatta kaikki ne kauniit asiat, joita hänen mielessään liikkui. Hän oli kapinoitsija, mutta ei siinä määrin, että olisi halunnut esiintyä tunneherkkänä Edwardin nähden!
29.
He tulivat taloon, jossa John Edström asui. Työmiehen vaimo avasi heille oven. Halin kysyttyä, oliko Edström tavattavissa, vaimo vastasi: »Vanha herra on sangen heikko.»
»Mikä häntä vaivaa?»
»Ettekö tiedä, että hän on pahoin loukkaantunut?»
»En. Kuinka se on tapahtunut?»