Tähän uudenlaiseen peliin oli Robert van Rensselaer nyt ryhtynyt. Ja koska hän oli kunnon poika, jolla oli toivottava määrä pääomaa, mainittiin hänen nimensä piankin arvokkaimpain joukossa. Hän suoritti pari taitavaa temppua, jotka suorastaan hämmästyttivät hänen ihastunutta isäänsä. Tämä pääsi piankin maksamasta rahoja poikansa pankkitiliin.
Ennenkuin viisi vuotta oli ehtinyt kulua oli Robert van Rensselaer useitten suurien yrityksien hallinnossa. Hänen sanojaan kuunneltiin mielenkiinnolla, sillä jos hän huomasi, ettei sitä tehty, voi hän saada halun ruveta toimimaan toisella taholla, ja tämä tuotti säännöllisesti jollekulle liikekumppaneista katumusta ja mielipahaa.
Tällaisissa olosuhteissa hän luonnollisesti kokonaan muuttui. Vanhat ystävät kyllä kutsuivat häntä edelleenkin Robbieksi, samoinkuin kuka muu tahansa; tietysti hänellä myöskin oli automobiilinsa ja ennenmainittu huoneusto kaupungin länsiosassa. Mutta hänellä, jolla ei ennen koskaan ollut ainoatakaan vihollista, oli niitä nyt tuhansittain, ja hänen täytyi päivästä päivään käydä elämästä raivoisaa taistelua, yhtä loppumatonta kuin aarniometsissä. Siksi ilmestyi kova piirre hänen suunsa ympärille ja otsaansa syviä ryppyjä. Ja kun hän nyt ei toisinaan voinut ajaa tahtoansa perille, tuli hän kovin äreäksi ja kiukkuiseksi.
On tärkeätä huomauttaa tästä seikasta, koska juuri näinä aikoina sanomalehdet erityisesti mainitsivat ystävästämme, ja hän saavutti jonkinlaista kuuluisuutta antamalla eräässä tilaisuudessa vallan huonolle tuulelleen, täten joutuen ikävähköön selkkaukseen. Tämä tapahtui hänen oltuaan noin kymmenen vuotta äsken kuvaamanamme uutena ihmisenä ja päästyään isänsä jälkeen suuren ja tärkeän teollisuuslaitoksen johtajaksi.
Lukija onkin jo arvannut minun tarkoittavan Hungervillen melkein historialliseksi käynyttä lakkoa, joka joku aika takaperin tuotti sekasortoa ja levottomuutta yli koko maan.
VIII.
Osakeyhtiö Hungervillen tehtaat kuuluivat niihin yrityksiin, jotka vanhan van Rensselaerin asioimisnero oli alkuunpannut. Tehtaat olivat kyllä ennenkin olleet olemassa, mutta ne olivat olleet kahden keskenään kilpailevan yhtiön hallussa, jotka alituisesti jupakoivat keskenään, joten niiden osakkeetkin olivat joutuneet sananparreksi pörssissä. Mutta eräänä päivänä levisi jokin huhu Wall Streetillä ja heti alkoivat Hungervillen tehtaitten osakkeet hinnassa kohota kaksi askelta kerrallaan. Ja kun ne olivat huippuunsa nousseet, pysyivät ne siellä, ja pian piti koko maailma niitä varmuuden ja hyvinvoinnin esikuvina.
Van Rensselaer oli kaikessa hiljaisuudessa hankkinut itselleen niin monta osaketta, että hänellä oli suurin sananvalta molemmissa yhtiöissä. Pari viikkoa myöhemmin yhdistettiin ne ja osakeyhtiö Hungervillen tehtaat alkoivat toimintansa.
Ensi aikoina vallitsi tietysti kova kilpailu hinnoista ja tämä pakoitti pikku tehtaat toinen toisensa perästä tekemään konkurssin. Osakeyhtiö oli jo vähällä itsekin syöksyä turmioon, ja tietysti sen palveluksessa olevat henkilöt olivat etupäässä vaarassa. Mutta yhtiön lannistumaton, terävä-älyinen johtaja syyti rahaa liikkeelle yhä enemmän, kunnes vihdoin kaikki kilpailijat olivat kukistetut ja hinnat voitiin taas korottaa.
Osakeyhtiön olemassaolo oli turvattu.