"Kyllä."
"Onko jokin trustiyhtiö rautatiehommanne takana?"
"On", sanoi Montague ja majuri kohautti olkapäitään.
"Siinäpä se", sanoi hän. "Pian havaitaan arvioitu summa riittämättömäksi. Insinöörien laskut ovat muka alhaiset ja lisää bondeja kaupataan. Presidenttinne yhtiö saa uuden kontrahdin. Ja sitten hän perustaa tehtaita ja saa radaltanne salaisia alennuksia, s.o. kulettaa tuotteensa ilmaiseksi; tai perustaa vaunuyhtiön ja rata saa maksaa hänen vaunujensa kuljettamisesta. Tai hänellä on jo ehkä teollisuushommia ja rata on vain sivuseikka."
Majuri pysähtyi ja nähdessään Montaguen ällistyksen kysyi: "Mikäs on?"
"Hyvä Jumala! Tiedättekö, mistä radasta minä puhun?"
Majuri nauroi pakahtuakseen.
"Minä todella luulin", sanoi Montague. "Asia on sellainen."
"Voi hyvä ystävä", sanoi majuri pyyhkien silmiään. "Muistui mieleeni juttu piirisyyttäjän sitroonista. Oletteko kuullut sitä?"
"En."