"He tietysti verottavat rataa niin paljon kuin ennättävät, ennenkuin yleisö huomaa; ja pelaavat osakkeilla. Sama juttu Brooklynin raitioteillä. Minkä epätasasemmin voittoa tulee, sen vilkkaammin vaihtavat osakkeet omistajia."
"Mutta tässä on kysymys rakennettavasta radasta, johon he sijoittavat rahaa."
"Niin", sanoi majuri, "täten he maksattavat sen rahan takaisin itselleen ja osakkeet jäävät vielä heille. Kaikki mitä sitten tulee, on puhdasta voittoa. Ja jos eduskunta haluaa tutkia asiaa, näyttävät he kirjoista, kuinka paljon he ovat panneet lisärakennuksiin. Jos rahteja sitten alennetaan, vie se voitto-osingot ja sehän olisi pakkoluovutusta."
Ja veitikkamaisesti silmää iskien lisäsi hän: "Te sanotte, että he sijoittavat rahaa yritykseen. Oletteko varma siitä? Tavallisesti tulevat rahat bondivälityksen kautta pankeista. Oletteko ajatellut sitä?"
"En tosiaankaan", sanoi Montague.
"Wall kadulla on harvoja, jotka tällaiseen käyttävät omaa rahaansa. Wymanin radat esim. pitävät kassassa 30 miljonaa, joilla hän pelaa pörssissä. Ja voittonsa hän sijottaa kaupunkien lainapapereihin yli maan. Ymmärrättekö?"
"Ymmärrän. Huonoa peliä pienille osakkeenomistajille."
"Huonoa peliä yleensä pikkuväelle. Minun nuoruudessani voi huoletta sijottaa pienet säästönsä johonkin liikkeeseen, josta sai rehellisen osingon. Mutta nyt on isosilla valta ja ne ovat ahneet. Ei mikään loukkaa heitä niinkuin se, että pikku väkikin saisi liikevoitosta osinkoja, ja niin ne riistetään kaikin keinoin. Viikon niistä voisi tarinoida. Otetaanpas esim. saippuatehtailija. Hän havaitsee, että heitä on liikaa ja ehdottaa yhtymistä. Pääoma on jo toivossa kirjotettu kaksinkertaiseen arvoonsa. Mutta se uusi yhtiö painattaa osakkeita sen kuvitellunkin omaisuuden kolminkertaisesta arvosta. Sitten levitetään hurjia huhuja tämän uuden saippuatrustin mainioista voitoista. Osakkeet menevät yleisölle sanotaan 80:sta. Voi myydä kaikki osakkeensa ja yhä hallita yhtiötä. Yleisö on järjestymättömänä avuton. Sitten kulkee levottomuutta herättäviä huhuja ja yhtiön johtokunta selittää, ettei vielä voidakaan voittoja jakaa. Osakkaat suuttuvat ja yrittävät järjestää vastarintaa, mutta perustaja ajaa omat ehdokkaansa ajoissa läpi. Tai jos osakkeet ovat kylliksi alenneet arvossa, ostaa hän enemmistön takasin. Sitten yleisölle kerrotaan, että uutta rahaa on sijotettu liikkeeseen, ja että on valittu rehellinen hallinto. Toivo herää taas. Liike panee uusia osakkeita liikkeelle ja ostaa lisää tehtaita. Rahan sijottajat ostavat osakkeet. Pari kolme vuotta voi näin pelata ja vain pieni Wall kadun sakki voi ymmärtää pelin."
Hetkeksi pysähdyttyään jatkoi majuri hymyillen: "Kas, kaikkialta ympäri maan tulvii raha tänne. Sadot kypsyvät, tehtaat ja kaivokset käyvät ja rahat hakevat sijotuspaikkaa. Mikä esim. olisi luotettavampi sijoituspaikka kuin New Yorkin raitiotiet? Ehdoton monopoli ja liike yhä vilkastuu. Varmat voitot. Ja kaupaksi käyvät niin osakkeet kuin bondi-obligatsionit. Nyt järjestävät politiikot hankintayhtiöitä; se on heidän palkkionsa lupakirjoista. Pelin johtajat hallitsevat, heillä on pikatykki yleisön nuolia vastaan. Liitossa ollen saavat ilmaiset lupakirjat ja maksattavat niistä yhtiöillä miljonia. Ovat myyneet lupakirjoja, joita ei ole, ja rautateitä, joita ei ole rakennettukaan. Lisärakennuksista maksetaan nelin, viisin kerroin eikä niitä edes suoritetakaan. Ovat siten maksattaneet itselleen kolmisenkymmentä miljoonaa ja osakasparat ihmettelevät, miksei tule voitto-osinkoja."
Ja vielä kertoi majuri: "Suurimmat rahalähteet ovat kuitenkin vakuutusyhtiöt ja pankit. Suurimmat voittonne te menetätte, jos ette perusta omia pankkeja bondejanne välittämään. Kuulin tässä jutun miehestä, joka tuotti sähkötarpeita. Hän kehuu olevansa rehellinen liikemies, jolla ei ole mitään tekemistä Wall kadulla. Hänen ystävänsä halusi laajentaa liikettä ja pani liikkeelle jonkun sadan tuhannen edestä bondeja. Tarjosi ne 90:stä Luottovakuutusyhtiölle. Sieltä vastattiin, ettei nyt osteta bondeja ja neuvottiin Kansallistrustiyhtiöön. Siellä tarjottiin papereista 80. Täytyi tyytyä. Mutta trustiyhtiö työnsi ne vakuutusyhtiölle täydestä 100:n arvosta. Tällaista peliä varten on puolen tusinaa vakuutusyhtiöitä New Yorkissa. Ymmärrättekö?"