"En voi tuomita häntä. Suojelen vain itseäni. Pelkään tämän mailman vaikutusta itseeni. Olen nähnyt niin monen miehen kohtalon. He joutuvat sen pyörteeseen ja ovat pian pilalla. Mitä olen täällä nähnyt, se inhottaa ja kauhistaa minua. Minä aion tapella sitä vastaan. Ja siksi en voi olla seurapiirin yhteydessä. Jos olen nähnyt miehen tekevän sellaista, mikä minun mielestäni on hirveän väärää, niin en voi mennä hänen huoneeseensa, puristaa hänen kättään, hymyillä ja jutella joutavuuksia."
Kului pitkä aika, ennenkuin neiti Hegan voi vastata. Vihdoin sanoi hän värisevällä äänellä: "Herra Montague, älkää luulko, etteivät nämä asiat huolettaisi minuakin. Mutta mitä voidaan tehdä? Mikä on parannuskeino?"
"En tiedä", oli vastaus. "Toivoisin tietäväni. Mutta en aio levätä, ennenkuin tiedän."
"Mitä aiotte tehdä?"
"Ryhdyn politiikkaan. Aion esittää asiat kansalle."