Neiti Hegan puristi kätensä nyrkkiin ja huudahti: "Herra Montague."
Kun toinen ei vastannut kuiskasi hän huohottaen:
"Oletteko varma siitä?"
"Aivan varma."
Hetkisen vaitiolon jälkeen sanoi neiti Hegan:
"En tunne isäni asioita enkä voi vastata teille. Se on kauheata."
"Ymmärtäkää oikein, neiti Hegan", sanoi Montague. "En tunge teille ajatuksiani; ja ehkä olen tehnyt erehdyksen —"
"Parempi oli, että sanoitte totuuden."
"Siksi puhuinkin."
"Oliko se, mitä hän teki, hyvinkin hirveätä?" kysyi tyttö taas hiljaa.