Sitten Andrews alkoi tutkia häntä. Petteri kielsi ilmottaneensa mitään koskaan Goober-jutusta. Hän intti kovasti ettei hänellä ole ollut mitään tekemistä McCormickille asetettuun ansaan nähden. Kun he koettivat puristaa hänestä ulos totuuden, hän äkkiä rupesi sangen arvokkaaksi ja selitti ettei Andrewsilla ollut mitään oikeutta ristikuulustella häntä, hän oli sadan prosentin punaverinen amerikalainen patriootti, ja hän oli pelastanut maansa ja jumalansa saksalaisten asiamiehistä ja bolsheviki-pettureista.
Donald Gordon tuli villiksi tästä. "Sinä et ole tehnyt muuta kuin väärentänyt lentolehtisemme omantunnon syistä sotapalveluksesta kieltäytyneille saadaksesi meidät kaikki satimeen!"
"Se on valhe!" huusi Petteri. "En ole tehnyt mitään sellaista."
"Sinä tiedät ja minä tiedän että pyyhit pois lyijykynän jälen, jolla olin poistanut tuon lauseen lentolehtisestä."
"En ole tehnyt sitä!" huusi Petteri kerran toisensa perästä.
Ja äkkiä John Durant puristi kätensä nyrkkiin ja hänen kasvonsa olivat pelottavat pidätetystä raivosta. "Sinä kelmeä luikki!" sähisi hän. "Meidän tulisi repiä tuo valehteleva kielesi kidastasi!" Hän otti askeleen eteenpäin ikäänkuin aikoisi todella tehdä sen.
Mutta David Andrews astui väliin. Hän oli lakimies ja tiesi, mitä hän voi tehdä ja mitä Guffeyn miehet voivat tehdä. "Ei, John", sanoi hän. "Emme tee sellaista. Luulen ettemme hyödy enempää tästä miehestä. Jättäkäämme hänet omantuntonsa ja sotaisan jumalansa haltuun. Tule, Donald." Ja hän otti kalpeakasvoista kveekari-poikaa toisella kädellään ja suurta työläis-jättiläistä toisella kädellään ja marssitti heidät ulos ovesta, ja Petteri kuuli heidän menevän portaita alas, jolloin hän heittäytyi vuoteelleen sangen surkeana, sillä taaskin oli häntä vedetty nenästä, ja niinkuin aina, oli nytkin tämä nenästä vetäjä nainen.
LXXIII.
Kun Petteri mietti tätä asiaa huomasi hän, millainen aasi oli ollut. Hänen olisi pitänyt tietää että nyt jos koskaan tulee hänen olla varovainen, kun häntä epäiltiin Donald Gordonin lyijykynän jälkien poistajaksi. He olivat valinneet tähän toimeen tytön, jota Petteri ei koskaan ollut nähnyt, ja tämä oli heti tarttunut häntä nokkaan ja taluttanut jyrkänteen partaalle ja tipauttanut hänet kuiluun. Ja nyt hän tietystikin nauraa Petteriä ja kertoo kaikille hänen kolmestakymmenestä dollaristaan, joita Petteri ei enää koskaan tule saamaan.
Petteri kulutti suuren osan yöstä sommittelemaan juttua, jonka kertoisi McGivneylle seuraavana aamuna. Hän ei tule mainitsemaan lainkaan Rosie Sterniä, eipä tietenkään; hän sanoo että punikit ovat seuranneet häntä huoneeseen 427, ja että luultavasti heillä on urkkija Guffeyn konttorissa. Petteri kertoi tämän jutun McGivneylle sangen vakavana, ja sitten taas, kun jo oli liian myöhäistä, havaitsi hän tehneensä yhden tyhmyyden lisää. Ei kulunut kahtakymmentä neljää tuntia ennenkuin jokainen American Cityn punikki tiesi totuuden Petteri Gudgen urkkijatoimesta raitiotietrustin hyväksi ja siitä, miten hänet oli paljastettu. "Clarion" käsitteli juttua kahdella sivulla seuraavassa numerossaan ja julkaisi Petterin kuvan sekä luettelon Petterin rötöksistä ja minkä osan hän oli suorittanut eri "tekopeleistä." Melkein joka sana oli totta, eikä se parantanut yhtään Petterin asemaa, että Donald Gordon oli nämä yksityiskohdat pannut arvaamalla. Luonnollisesti Guffey, McGivney ja muut lukivat tämän kertomuksen ja tulivat tietämään, millainen aasi Petteri on — he tiesivät sen nyt yhtä hyvin kuin Petteri itse. "Mene ja etsi itsellesi jotain lapiotyötä", sanoi McGivney, ja Petteri murhemiellä lähti. Hänellä oli vain muutama dollari rahaa, ja nämä eivät riittäneet pitkäksi aikaa. Hänellä oli enää jälellä yksi nikkeli, kun McGivney tuli hänen huoneeseensa ja teki hänelle uuden ehdotuksen. Petterille olisi vielä yksi toimi, ja Petteri voi saada sen, jos luulee siinä kestävänsä.