Ja hän alkoi sanelemaan raamatunlauseita, ja Petteri kuuli ja mietti ettei hän ole koskaan kuullut yhdenkään bolshevikin puhuvan sopimattomampia kuin tuo. Se sotki yhä enemmän tätä punikki-ongelmaa, sillä Guffey sanoi että missään tapauksessa ei saa raamatun sanoja rangaista. "Winnipegissä, Canadassa", sanoi hän, "vangittiin pappi, joka lainasi kaksi lausetta profeetta Esaiasta, mutta lopulta oli viranomaisten annettava papin mennä rauhassa." Samoin oli itsenäisyysjulistuksen laita, ei ketään voitu vangita sen lukemisesta, vaikka se kuuluisi kuinka kapinalliselta tahansa. Ja samoin oli perustuslainkin laita, senkin osan, jossa puhuttiin ihmisten oikeuksista, jossa sanottiin että jokainen Amerikassa saa tehdä juuri niitä, joiden tekemisestä Guffeyn virasto lähetti ihmisiä vankilaan!

Tämä tuntui kovin nurinkuriselta; mutta Guffey selitti näin tehtävän politillisten seikkain vuoksi. Jos viranomaiset menisivät näissä hommissa liian pitkälle, niin punikit saisivat vaaleissa paljon ääniä ja ehkä valtaisivat hallituksenkin käsiinsä, ja missä silloin oltaisiin? Petteri ei ollut tähän saakka koskaan lainannut minkäänlaista huomiota politiikalle, mutta sekä hän että Gladys havaitsivat tämän esitelmän perästä että heidän on laajennettava näkökantaansa. Yksistään siinä ei ollut kyllin, että punikkeja heitettiin tyrmään ja halottiin heidän pääkallojaan, vaan piti lisäksi pitää yleisö myötätuntoisena näille toimille, piti saada yleisö käsittämään että se oli aivan välttämätöntä, piti yhäti ja aina pitää yllä niinsanottua "propagandaa", jotta yleisö olisi täysin selvillä näiden elukkain ruokottomuudesta ja heidän tarkotustensa vaarallisuudesta.

Mies, joka käsitti tämän kaikkein selvemmin, oli maan prokuraattori, ja Guffey esitelmässään huomautti että hänen toiminnassaan on kaksi eri puolta. Hän ei ainoastaan työskennellyt tuhotakseen kommunistipuolueen ja kommunistisen työväenpuolueen ja lähettääkseen niiden jäsenet vankilaan, vaan hän käytti suuren osan virastonsa varoista täyttämään koko maan loppumattomalla propaganda-tulvalla, jotta ihmiset pysyisivät peloissaan punikkisalaliittojen takia. Nytkin oli prokuraattorin miehiä American Cityssä työskentelemässä niiden tietojen nojalla, joita heille Guffeyn virasto antoi, ja joka viikko piti prokuraattori jossain puheen tai julkaisi lausunnon sanomalehdissä, kertoen uusista pommijuonista ja uusista salaliitoista hallituksen tuhoamiseksi. Ja miten kierä hän osasikaan olla! Hän otatti valokuvia kaikkein pahimman näköisistä punikeista, kun nämä olivat olleet vankilaan sulettuina parisen viikkoa eivätkä olleet voineet ajella partaansa ja sitä paitsi olivat suutuksissaan "kolmannen asteen" kidutusten perästä. Näitä valokuvia asetettiin paperille ja varustettiin allekirjoituksella: "Tällaiset miehet haluaisivat hallita teitä." Kymmenelle tuhannelle sanomalehdelle lähetettiin näitä ja yhdeksän tuhatta yhdeksän sataa julkaisi ne, ja seuraavana aamuna halusi yhdeksänkymmentä yhdeksän miljoonaa amerikalaista murhata kaikki punikit. Niin hyvin oli tämä suunnitelma onnistunut, että prokuraattori luuli että hänet nimitetään presidentin ehdokkaaksi sen takia, ja hänen virastonsa kaikki osat työskentelivät siihen suuntaan.

Yli koko maan tekivät suurliikemiesten toimistot samaa. Amerikan Cityn "Amerikan kehitysliitto" julkaisi kokosivun ilmotuksia "Timesissa", Eldoradon "kotiliesi-yhdistys" julkaisi kokosivun ilmotuksia Eldorado "Timesissa" ja "patrioottien puolustus-legioona" teki samoin Flagland "Bannerissa." Kaikkien politillisten ehdokkaiden entisyys tutkittiin tarkoin ja jos löydettiin jotakin vaalenpunaiseenkaan vivahtavaa, ryhtyi Guffeyn toimisto puuhiin asettelemalla ehdokkaan tielle ansoja, ja liikemiehet kokosivat suuria vaalirahastoja, joiden avulla saatiin näistä ehdokkaista vaaleissa voitto. Näin tehtiin, ja Guffey terotti miestensä mieliin tämän toiminnan tärkeyttä ja varotti tekemästä mitään, joka olisi omiaan vahingoittamaan tällaista politiikkaa ja propagandaa lain ja järjestyksen hyväksi.

LXXXV.

Petteri lähti pois Guffeyn toimistosta vakavana, havaiten ensi kerran elämässään Vastuunalaisuutensa äänestäjänä, niin, ja toisten äänestäjien paimenena. Petteri myönsi vaimonsa olevan oikeassa, kun tämä sanoi Petterin näkökannan näihin saakka olleen liian ahtaan; hänen käsityksensä kätyrin toiminnasta oli vanhanaikainen, ennen sotaa vallinneisiin olosuhteisiin sopiva. Nyt hänen on käsitettävä että maailma on muuttunut; tässä uudessa maailmassa, joka on tehty turvalliseksi kansanvallalle, oli se kätyri ja urkkija, joka oli yhteiskunnan oikea herra ja hallitsija, sivistyksen kunniavahti. Petterin ja hänen vaimonsa täytyy nyt ottaa tämä uusi osa ja valmistaa itsensä siihen sopiviksi. Luonnollisestikaan eivät persoonalliset edut tulleet kysymykseenkään, mutta tuli kuitenkin ottaa huomioon sekin seikka että tästä korkeammasta osasta on heille suuri etu; he voivat nyt kohota maailmassa ja tavata parempia ihmisiä. Viisi tai kuusi vuotta nuorta elämätään oli Gladys viettänyt hienoston kynsien puhdistamiseen ja heidän valkosten, pehmeiden käsiensä pitelemiseen; ja aina oli hänen rinnassaan kytenyt sen päätöksen hehku, että vielä jonakin päivänä hänen tulee kuulua tähän hienostoon, ei enää palvelijana, vaan vertaisena, jolloin sen sijaan, että hän piteli heidän käsiään, hekin pitelisivät hänen.

Nyt oli tullut tämä tilaisuus. Gladys jutteli suunnitelmastaan Guffeylle, joka hyväksyi sen ja lupasi puhutella "Amerikan kehitysliiton" sihteeriä, Billy Nashia; niin hän tekikin, ja seuraavalla viikolla ilmotti American City "Times" että Bethlehem kirkon miesten raamatun luku-seuralla tulee ensi sunnuntaina olemaan sangen mielenkiintoinen kokous. Siellä tulee pitämään puheen eräs hallituksen "peitteen alla työskentelijä", entinen punikki, joka useita vuosia oli ollut mitä vaarallisin agitaattori, mutta oli havainnut olevansa väärässä ja tehnyt parannuksen, tekemällä palveluksia hallitukselle äskeisissä I.W.W.-läisiä vastaan käydyissä jutuissa.

Bethlehem kirkko ei nyt kyllä ollut paljon pirukaan, olihan vain tuommoinen vähemmän huomattu lahko kuin holirollaritkin; mutta Gladys oli päätellyt viisaasti että vuoren huipulle ei saa koettaa kiivetä yhdellä harppauksella. Petterin tulee ensin "koettaa lääkettään koiralle", ja jos hän epäonnistuu, niin ei siitä johdu suurtakaan vauriota.

Mutta Gladys teki työtä tämän luennon hyväksi aivan yhtä kovasti kuin jos kysymyksessä olisi ollut hienompikin seura. Hän kulutti monta päivää pukunsa ja Petterin puvun laittelemiseen, ja hän kulutti kokonaisen päivän "kehittämään kauneuttaan", ja viimeinen tunti kului peilin edessä viimeistelyihin ja Petterin "kauneuden kehittämiseen." Kun Mr. Nash aivan omassa persoonassaan esitti hänet pastori Zebediah Mugginsille, ja kun tämä toisen tulemisen apostoli tuli puhujalavalle ja esitti Petterin puhumaan tuolle suurelle työläis-kuulijakunnalle, oli Gadys niin täynnä riemua, että sen pakkokeinoin tukahduttaminen teki kipeää.

Petteri luonnollisestikaan ei onnistunut moitteettomasti. Hän takertui pari kolme kertaa ja änkötti ja kompasteli eikä kuolemakseenkaan muistanut mitä pitikään sanoa, mutta hän muisti aina vaimonsa neuvon — kun takerrut, niin hymyile ja selitä ettet vielä koskaan ennen ole pitänyt puhetta. Ja niin kävi kaikki hyvin, ja miesten raamatun lukuseura oli kauhuissaan tämän entisen punikin ja nykyisen lain ja järjestyksen vartijan uskomattomien paljastusten takia. Ja seuraavalla viikolla pyydettiin Petteriä taaskin puhumaan — tällä kertaa "nuorten pyhimysten liitolle" — ja kun hän oli onnistunut jo paremmin siellä, esitelmöi hän ilmotusten kirjottajien yhdistykselle ja sitten "korppu- ja juusto-klubille." Tällöin hän jo oli tottunut toimeensa, hänen maineensa levisi nopeasti, ja lopulta tuli voiton hetki — häntä pyydettiin pitämään esitelmä "ystävyysseuran" kokouksessa, joka seura oli jumalallisen säälin kirkon kannatus-yhdistys!