Petteri meni kotiin, ja Gladys veti naamansa kieroon, kun kuuli että esitelmä tullaan pitämään jonninjoutaville entisille sotilaille jossakin kokoushuoneessa sen sijaan kuin hän oli toivonut että esitelmä tullaan pitämään noille "tyttärille" itselleen Mrs. Warring Sammyen kotona. Mutta kuitenkin, olihan jo sekin jotakin, että he olivat herättäneet Mrs. Warring Sammyen huomiota. Ja niin tuli Gladys pian hyvälle tuulelle jälleen ja alkoi kertoella Petterille palasia Mrs. Warring Sammyen elämää; näytti siltä, että kynsienpuhdistuspajoissa tiedettiin kaiken maailman juorut ja salaisuudet.
Ja koska Gladys sattui nyt olemaan hyvällä tuulella, puhui hän Petteristä itsestään. Nyt he olivat päässeet asteeseen, jossa voivat heittää silmäyksen taakseen entiseen elämäänsä kokonaisuudessaan ja kotinsa ja elinkumppanuutensa rehellisessä tuttavallisuudessa avomielisesti ottaa opikseen erehdykset ja suunnitella tulevaisuutensa viisaammasti. Petteri oli tehnyt paljon erehdyksiä — myönsi hän kai sen? Myönsikö? Joo, myönsihän Petteri. Mutta, jatkoi Gladys, hän oli tehnyt parhautensa, ja hänellä oli ollut se erinomainen onni, että oli saavuttanut suurimman siunauksen, mitä elämällä antaa on, nimittäin hyvän ja kykenevän naisen auttavan käden. Gladys ei vääjännyt vähääkään tästä ajatuskannasta, joten Petterin oli pakko lopulta myöntää sekin. Petteri myönsi vielä senkin, että hyvän ja kykenevän naisen velvollisuus on suojella aviomiestään elämän loppuun saakka, jotta hän voi väistää niitä ansoja, joita hänen vihollisensa hänelle asettavat. Ja oli kai Petteri oppinut katkerista kokemuksistaan senkin, ettei lähde takaa ajamaan kauniita silmiä tai punasia poskia, herätäkseen seuraavana aamuna taskut tyhjinä? Petteri myönsi. Ja kun keskustelua jatkui, havaitsi Petteri että tuo voittokulku, joksi hänen elämänsä oli muuttunut, oli täydellisesti hänen vaimonsa luoma; tai oikeastaan hän havaitsi sen, ettei ollut vähintäkään toivoa saada muutetuiksi hänen vaimonsa mielipiteitä siitä. Vielä myönsi hän oikeaksi suunnitelman tulevaisuudesta: hän tulee tuomaan kotiin koskemattomana palkkansa joka viikko, ja hänen vaimonsa tulee käyttämään sen ja oman palkkansa parantamaan heidän elin- ja esiintymistapojaan ja avustaakseen heidän kiipeämistään yhä ylemmä hyvinvoinnin tikkailla.
Ja jäljet tästä jo näkyivätkin Petterin olemuksessa; hän on tullut arvokkaammaksi puhetavassaan ja vakavaksi, juhlalliseksi liikunnossaan. Gladys sanoo hänelle että koko yhteiskunnan tulevaisuus riippuu hänen tiedostaan ja taidostaan, ja Petteri myöntää tämänkin. Hän on oppinut, mitä voi tehdä ja mikä on paras jättää tekemättä; hän ei enää koskaan tule astumaan lakien rajojen ulkopuolelle. Hän ei enää koskaan tule yrittämään mitään omin päinsä sellaisten alhaisten olentojen viekotuksesta kuin esimerkiksi Nell Doolin, vaan hän tulee pitämään "koneiston" puolta, pitäen mielessään että rehellisyys maan perii. Ja hän tulee alati kulkemaan eteenpäin; hän tulee tapaamaan maan suurmiehiä, ei enää peläten ja hattuaan kierrellen käsissään, vaan tyynesti ja arvokkaasti. Hän tulee tapaamaan presidentiksi pyrkivän prokuraattorin kätyreitä ja antamaan heille ainehistoa jokaviikkoisia punikkipelotuksia varten. Hän tulee tapaamaan lainlaatijakuntien jäseniä, jotka haluavat erottaa lainlaatijakuntiin valitut sosialistit, ja hän tulee tapaamaan kuvernöörejä, jotka haluavat panna vankilaan "laittomien" lakkojen johtajat. Hän tulee tapaamaan kirjailijoita, jotka kirjottelevat artikkeleita kuukausijulkaisukin, ja novellisteja, jotka haluavat todellisia tietoja novelleissaan esiintyvistä "punikkiroistoista".
Mutta Petterin suurin menestys tulee olemaan esitelmänpitäjänä. Hän tulee kulkemaan halki maan ja herättämään tavatonta huomiota. Tietääkö Petteri, miksi? Ei, Petteri ei tiennyt varmaan. No, voihan Gladys sen sanoa: siksi, että hän on romantillinen. Petteri ei tiennyt, mitä tämä sana merkitsee, mutta se määritteli häntä, ja hän hymyili itserakkaasti, näyttäen epätasaiset hampaansa, ja kysyi mistä Gladys on huomannut että hän on romantillinen. Vastaukseksi sai Petteri kiivaan määräyksen nousta seisaalleen ja kääntyä ympäri hitaasti.
Ei Petteri halunnut nousta ylös mukavasta nojatuolistaan, mutta kuten tavallista, teki hän niinkuin hänen vaimonsa käski. Tämä tutki häntä kaikilta puolilta ja huudahti: "Petteri, sinun täytyy muuttaa ruokajärjestelmääsi; sinullahan on 'ombongpoing'!" Gladys sanoi tähän kauhistuneella äänellä, ja Petteriä pelotti, sillä se kuulusti jonkun taudin nimeltä. Gladys jatkoi: "Sinä et voi olla mikään romantillinen näky puhujalavalta, jos sinulla on ihravatsa!"
Petterin mielestä oli tavattoman hauskaa, kun hänestä puhuttiin, jonka vuoksi hän kysyi uudelleen, miksi Gladys piti häntä romantillisena. Hänen vaimonsa sanoi että siihen on montakin syytä, mutta pääasiallinen oli se, että hän oli ollut vaarallinen rikoksellinen ja oli tehnyt parannuksen, joka seikka miellytti uskonnollisia ihmisiä; mutta kaikki oli päättynyt onnellisesti naimisiin menolla, joka miellytti sellaisia, jotka lukivat novelleja.
"Vai niin?" sanoi Petteri yksinkertaisesti, ja Gladys vieläkin vakuutti niin olevan. "Entäs sitten?" kysyi Petteri, johon Gladys vastasi että Petteri oli tuntenut läheisesti noita kauheita ja vaarallisia ihmisiä, bolshevikeja, joista tavalliset ihmiset tiesivät vain sanomalehtien kautta. Ja sitäpaitsi, Petteri ei ainoastaan pitänyt mainiota esitelmää, vaan hän vielä lisäksi lopetti sen kysymyksellä rahasta. Tämä rahakysymys oli: "Lahjoittakaa rahaa Amerikan edistysliitolle. Antakaa rahaa kotiliesi-yhdistykselle! Koko teidän maanne olemassaolo riippuu siitä, että kannatatte patrioottien puolustus-legioonaa!" Ja Petterin esitelmän maine tulee yhä suuremmaksi ja laajemmaksi ja Amerikan kaikkien kaupunkien Billy Nashit ja Guffeyt tulevat kilvan koettamaan saada hänet kaupunkiinsa, ja kun sinne saapuu, julkaisevat sanomalehdet hänen kuvansa, ja kaikki paremmat ihmiset ottavat hänet ja hänen vaimonsa avosylin vastaan. Heistä tulee yhteiskunnan leijonia, he tulevat näkemään rikasten koteja, ja vähitellen tulee heistä itsestäänkin rikkaita.
Gladys tutki aviomiestään vieläkin tarkemmin heidän mennessä levolle. Niin, epäilemättä oli Petterillä kasvamassa möhömaha; jaa, Petterin täytyy urheilla. Petterillä oli kellonperissään pikkunen Amerikan lippu, mutta Gladys meinaili että eiköhän tuo mahtane olla kokolailla alhainen koriste. Hänellä itsellään oli oikea timanttisormus ja hän oli oppinut puhumaan englanninkieltä erittäin hienosti ja ylhäisesti. Hän haukotteli näppärästi ottaessaan yltään hienon tilatun pukunsa, huomauttaen että tuollaisia tavaroita saa kun on osannut järjestää elämänsä mukavaksi ja turvalliseksi.
Sekä hän että Petteri saivat nyt nauttia täysin siemauksin näistä. Heitä ei enää pelottanut se, että Petteri menettäisi työpaikkansa. He olivat saaneet selville että punikki-vaara ei tule katoamaan; se on tauti, joka kalvaa yhteiskunnan ruumista, purkautuen silloin tällöin esille raivoisana. Gladys oli punikkien kanssa samaa mieltä siinä, että niin kauvan kuin tulee olemaan rikasten ja hyvinvoipien luokka, niin kauvan tulee olemaan tyytymättömyyttä ja niin kauan tulee olemaan sellaisia, jotka saavat elämänsä agiteeraamalla muutosta. Yhteiskunta on kuin kasvitarha; kun kasvitarha kylvetään keväällä, kasvaa myöskin rikkaruohoja, ja täytyy tehdä työtä tappaakseen rikkaruohot. Petteri on taitava kasvitarhan hoitaja, hän tietää miten rikkaruohot kuolevat, ja tietää myöskin sen, ettei tämä yhteiskunta voi lainkaan menestyä ilman hänen palveluksiaan. Niin kauvan kuin kasvitarhaa hoidetaan, tulee Petteri olemaan rikkaruohojen tappajien päämies ja nuorten rikkaruohojen tappajien opettaja.
Gladys mietti että oli ihana olla naimisissa sellaisen miehen kanssa! Se oli hänelle palkkio siitä, että hän oli hyvä nainen ja että hän oli auttanut miestään kehittymään hyväksi kansalaiseksi, patriootiksi ja lain ja järjestyksen suojelijaksi. Sillä selväähän on, että ne, jotka kasvitarhan omistavat, tulevat katsomaan että heidän rikkaruohojen tappajastaan pidetään huoli ja että hänelle annetaan parasta mitä kasvitarha tuottaa. Gladys seisoi peilin edessä sukien tukkaansa yökuntoon ja miettien niitä, mitä hän tulee vaatimaan kasvitarhasta. Hän ja Petteri olivat ansainneet, ja he tulevat vaatimaankin, kaikkein kauniimmat kukat, kaikkein parhaimmat hedelmät. Äkkiä levitti Gladys käsivartensa ylitsevuotavasta riemusta. "Petteri, me olemme onnistuneet! Me olemme perillä! Meillä tulee olemaan rahaa ja voimme ostaa, mitä tahdomme! Käsitätkö, kuinka hyvin sinä olet onnistunut?"