Neulanen (Puoli itkussa): Voi, voi, voi, voi, kaulahuivin antoi, takaisin otti! Maija, Maija, hoi, älä mene vielä! Pentele sentään, ei taida se enää rakastaakaan minua!
(Nuoriso on nauraen katsellut kohtausta.)
1:nen poika: Mitä mestari nyt tällaista asiaa surra viitsii!
2:nen poika: Huoli pois! Ei suru auta maailmassa.
Neulanen: Te olette oikeassa. Mutta on se sentään ikävää, ellei tuo Maija enää tykkää minusta. Suuttunut se oli niin penteleesti!
1:nen tyttö: Mutta onhan muuallakin tyttöjä… kyllä mestari saa rakkaampiakin.
Neulanen: Aivan oikein. Maa on suuri ja lavea ja neitoja paljon. Sanotaan, että joka vuosi syntyy naisia kaksi kertaa niin paljon kuin miehiä. Onkohan siinä perää?
1:nen poika: Kyllä se on totta. Mestarilla ei näin ollen ole hätäpäivää.
Neulanen: Mitäs minulla! Mutta luuletteko, että minä saan yhtä hyvän muijan kuin tuo Maija, vaikka hän hylkäisikin minut?
2:nen tyttö: Ihan varmaan.