Aatami (Samoin): Kyllä minä kosin. (Maijalle). Päivää, Maija!
Maija: Mitä nyt?
Aatami: Se on nyt niin, Maija, että tämä kraatari Saksinen, taitava neulan käyttäjä ja muuten kunniallinen mies, on huomannut elämänsä liian yksitoikkoiseksi ja ikäväksi, ja on hän sentähden päättänyt ottaa itsellensä ystävän, joka on hänelle sopiva. — Eikö asia ole niinkuin sanoin?
Saksinen: Kyllä se niin on.
Maija: Mutta minkätähden puhutte tätä minulle?
Aatami: Ei niin kiireesti, Maija, ei niin kiireesti. — Useampia neitokaisia on kraatari tähystellyt, mutta ainoastaan yhteen ovat hänen silmänsä kiintyneet. — Eikö asia ole kuten olen sanonut?
Saksinen: Niin se on. Ainoastaan yhteen ovat silmäni kiintyneet, ainoastaan yhteen.
Maija: Vai niin.
Aatami: Mutta ennenkun asiaa pitemmälle puhumme, tahdon mainita, että kraatari Saksinen ei suinkaan ole mikään roskamestari, sillä onpa tapahtunut, että senaattorikin on häneltä housut tilannut ja työn kuntoa kiitellyt. (Saksinen nykäsee Aatamia hihasta). Ja vielä tahdon mainita, että hän ei suinkaan ole mikään köyhä mies. Talo on oma ja rahaa kuin roskaa.
Maija: Vai niin.