Suukon yhden taikka kaksi
Simasilta huuliltaan.
Voi, jos oiskin mulla tyttö
hänt' en heittäis' ollenkaan.
Saksinen (Tulee): Kuulehan Aatami, heitä nyt laulusi hetkeksi ja kuulo minua.
Aatami: Mitä sinulla on sanottavaa, minä olen hartaasti kuuleva. Vanhan ystävyytemme vuoksi olen kuuleva sinua. Mutta kuulehan, kraatari Saksinen, sinä teit minulle erään kerran sangen ahtaat housut; ne eivät sopineet ensinkään minulle; mutta kuitenkin otit sinä täyden maksun — mitä sanot siitä?
Saksinen: Tahdonpa korjata sen seikan tulevaisuudessa. Mutta nyt pyytäisin sinua auttamaan minua eräässä asiassa, sangen tärkeässä asiassa…
Aatami: Minä en ole mies, joka turhanaikaisia muistelee. Kerro minulle asiasi. Housuista en puhu enää sanaakaan.
Saksinen: Lupaatko auttaa minua, Aatami?
Aatami: Parhaani mukaan.
Saksinen: Asia, josta aion puhua sinulle on tärkeä, kuten jo sanoin. Ja koskee se minua ja Maijaa, tuota Alitalon Maijaa — tunnethan sinä sen?
Aatami: Kyllä tunnen, kyllä tunnen. Sangen soma eukko. Muuten aivan mukiinmenevä, mutta liian leveä lanteiltaan. Mutta mitäs siitä! Annahan kuulla!
Saksinen: Se on nyt niin, että jo ensi näkemästä tuo Maija minua suuresti miellytti; silmäni tarttuivat häneen; ja kun sitten sain kuulla, että hänellä on rahaakin säästössä sievonen summa, kasvoi minun mieltymiseni, kunnes lemmeksi leimahti.