Joonas: Neuvosi on hyvä. Mestariamme emme saa pettää. Anteeksi häneltä pyydämme tuhmuuttamme.
Jaakoppi: Kaulaan kiepsahdamme. Mestari on hyvä mies, hän ei ole meitä liiaksi tuomitseva.
Joonas: Mutta kiiruhtakaamme! Mitä pikemmin mestari saa asian selville, sitä parempi.
Jaakoppi: Menkäämme! — Missä on hattuni?
Joonas: Tässä! Tule!
(Pois)
Esirippu.
Toinen näytös.
Katu. Mestari kävelee edestakaisin katsellen erääseen akkunaan. Melkein pimeä.
Mestari: No, olipa nyt edes hyvä, että seurasin häntä ja tiedän nyt missä hän asuu. Tästä portista meni hän sisään; seurasin visusti hänen kintereillänsä. Mutta lieneeköhän tämä akkuna hänen akkunansa? Siitä en ole varma. Nyt tulee minun ottaa asiasta selvää tavalla tai toisella. — Ahaa, tuolla tulee eräs herrasmies, häneltä tahdon tiedustella asiata.