PURRESSA
RUNOILIJAN LAULU
Li-Tai-Pe.
Ma, kansan runoilija, lauloin lauluain,
ja kansan kuulla huilu ilakoi.
Äänt' armiasta kuunneltu ei lain.
Nyt jumalteni talon eessä huilu soi.
Ja parviss' elonhartaat, hullut jumalat
punaisen pilven päällä tanssivat.
Ja silloin hämmästyen kuuli kansa maan
ihmettä, lauluani lennossaan.
PURRESSA
Li-Tai-Pe.
(Hans Bethgen mukaan.)
Niin kepeästi pursi vettä viiltää väkevin aironvedoin. Seuranamme on kauniit immet huiluin kultaisin.
He soittavat ja taas he kujeilevat.
Ja jalo viini kuohuu pikareissa,
ja mieliin syttyy riemu vallaton.