[16] Päiväkirjansa reunukseen on Krohn laatinut luetteloa kirjoistaan. Luettelosta on säilynyt katkelma, jossa mainitaan kirjat N:o 60-115 ynnä 21 numeroimatonta. Siinä on lasten ja nuorison kirjoja monipuolinen saksankielinen valikoima, joukossa m.m. Andersenin satuja, Die schöne Genowefa, Das Königreich der Vogel oder die Prinzessin Rosalinda, Der Geist des Abo-Schlosses, Aschenbrödel, Der Rattenfänger von Hameln j.n.e.
[17] Kaarle Krohn, Kansallinen heräys Viipurissa 1840-luvulla. Suomalainen Suomi 2. — Vrt. myös J.J. Mikkolan kirjoittamaa elämäkertaa Julius Krohnista Tor Carpelanin julkaisemassa "Finsk Biografisk Handbok".
[18] Yrjö-Koskinen on edellämainitussa muistokirjoituksessaan Krohnista (Hist. Arkisto XI) huomauttanut Viipurin ruotsalaisessa kimnaasissa vallitsevaa henkeä kuvaavasta seikasta, että Krohn antoi lehdelleen suomenkielisen nimen Tarinatar. Nimet Hulivili ja Nuorukainen ovat lisätukena tälle todistuskappaleelle.
[19] Vrt. Hufvudstadsbladet, elokuun 28 p. 1918: "Julius Krohn som diktare på svenskt språk".
[20] Vrt. esim. Th. Rein, Muistelmia elämäni varrelta, ss. 115-116, ja Valfrid Vasenius, Zacharias Topelius, III osa, luku 52.
[21] Professori E.G. Palménin kertomaa. Vrt. J. Krohnin kirjettä vanhemmilleen 3 p. jouluk. 1853.
[22] Julius Krohn, Nuoren ylioppilaan kirjeitä 1850-luvulta. (Julkaissut Helmi Krohn v. 1918.)
[23] Krohnin heikkoa suomenkielen taitoa osoittaa, että hän tähän aikaan vielä kirjoittaa: Aika menee arvelessa, päivä päätä käännelessä.
[24] Niinpä vanhemmat toisinaan olivat huolissaan, että Julius ylioppilaspiireissä lausuisi tahi tekisi jotakin poliittisesti varomatonta — hyvin ymmärrettävä pelko keisari Nikokin aikana pietarilaisissa! — Olipa muuten juuri Krimin sodan aikana johtavissa miehissämme (Cygnaeus, Topelius) havaittavissa jonkinmoista venäläisystävällisyyttäkin, joka puolestaan on voinut tehdä hallitsijahuoneen nuorisollekin mieluisammaksi. Vrt. C.G. Estlander, Ungdomsminnen, s. 210.
[25] Kirjeessään vanhemmilleen huhtikuun 25 p. 1857 Krohn sanoo antaneensa tämän käännöksensä, mikäli sitä oli valmiina, Helsinkiin opiskelemaan saapuneen talonpojan A. Mannisen käytettäväksi. Manninen sanoi hyötyneensä käännöksestä ja piti sitä sujuvana ja selvänä.