Tämä pyöveli Filipjew oli asettunut asumaan santarmin luo, jonka kanssa nyt keskustelin, ja sai häneltä ruoan, teen ja muun tarpeellisen ylläpidon. Santarmin oli onnistunut läheisesti tutustua häneen ja oppia hänet tuntemaan. Syntyperältään hän oli kasakka ja asui Kaukasiassa, josta hän kutakin eri telotusta varten tuotiin vahvan saattojoukon vartioimana. Kustakin telotetusta poliisidepartementti maksoi hänelle 100 ruplaa.
Pyöveli Filipjew oli kertonut santarmille että hän itse oli vuonna 1880 tullut tuomituksi kuolemaan, mutta kun hän oli tarjoutunut telottamaan koko elämänsä ajan kuolemaan tuomittuja valtiollisia, niin hänet oli armahdettu ja lähetetty takaisin kotiseudulleen, jossa hänen senjälkeen täytyi asua poliisin valvonnan alaisena.
Tässä santarmi lausui mielipiteenään että Filipjewin sanoihin tuskin voi täysin luottaa, hän kun mielellään kerskaili ja höysteli puheitaan valheilla. Santarmin sanojen mukaan Filipjew oli tehnyt erinomaisen vastenmielisen, ilettävän vaikutuksen; hänen etelämaalaisen tummissa, kaunispiirteisissä kasvoissaan oli jonkunlainen julma, raatelevaa petoa muistuttava ilme.
Hänen pitkästä, lujarakenteisesta, voimakkaasta vartalostaan saattoi päättää hänellä olevan suuret ruumiinvoimat; että niin olikin laita sen hän todisti Kaljajewiä telottaessaan.
Hän oli silloin ollut vahvasti juovuksissa. Pantuaan silmukan Kaljajewin kaulaan hän ei vetänyt nuoraa kireelle, vaan ainoastaan sen verran, että kun se pingottui niin Kaljajewin ruumis putosi hyvän kappaleen alemmas ja hänen jalkansa koskivat mestauslavan permantoa; hänen ruumiinsa alkoi heti vapista suonenvedon kouristuksissa, saattaen läsnäolevat kauhuun. Muiden muassa oli läsnä vapaaherra Medem, joka kiukkuisena huusi hänelle haukkumasanan; silloin Filipjew sieppasi käteensä nuoran toisen pään ja kohotti voimakkaalla ruumiinliikkeellä vaivatta ilmaan kuolemankouristuksissa kamppailevan Kaljajewin, jouduttaen siten hänen kuolemaansa.
Tämän pyövelin suurissa, ulospäin pullistuneissa silmissä oli jonkunlainen julma, rikoksellinen ilme; oli vastenmielistä katsoa, häntä silmiin, ja tämä santarmi oli hänen kanssaan keskustellessaan, aina koettanut kääntyä syrjään.
Filipjew joi vahvasti, kerskaili kernaasti ja kertoeli itsestään kaikellaisia perättömiä seikkoja. Kaljajewin jälkeen hän Pähkinälinnan linnoituksessa telotti Wasiljewin, joka oli tuomittu kuolemaan siitä että hän Elokuussa 1905 oli Pietarissa tappanut pristavin apulaisen, sekä Gersjkewitsjin, joka oli tuomittu hirtettäväksi pristavia vastaan tekemästään murhayrityksestä ja talonmiehen taposta. Hänen piti myös hirttää meriluutnantti Schmidt, mutta tuli matkalla haavoitetuksi eikä senvuoksi voinutkaan täyttää velvollisuuttaan.
Nyt, joku päivä takaperin, oli sanomalehdissä luettavana seuraavan sisältöinen lyhyt uutinen.
"Dagestanin alueelta, Petrowskista ilmoitetaan: Vankilassa on tapettu pyöveli, kubanilainen kasakka Filipjew, jota muka irtolaisena vankikyydillä kuljetettiin, vahvan saattojoukon vartioimana, Transkaukasiaan. Vangit tunsivat hänet. Tämä oli sama pyöveli, jonka piti teloittaa meriluutnantti Schmidt ja joka, ennenkun pääsi Beresaniin asti, tuli haavoitetuksi Novorossijskissä". ("R. SL.").
Ja tämä kubanilainen kasakka Filipjew on juuri sama pyöveli, joka telotti Balmasjowin ja Kaljajewin ja joka nyt jo on saanut palkkansa.