Kivinen. Lainaa minulle vähäksi aikaa takkiasi.
Kalle. Hm, en tiedä.
Kivinen. Lainaa vaan, minä en sitä kauvan tarvitse. Käväsen naapurissa tuonne kadun yli. Minun pitäisi käydä siellä, ja voisithan sinä odottaa minua täällä niin kauvan. (Pyytävästi.) Auta nyt minua sen verran tässä pulassani. (Pistää Kallen hatun päähänsä.) Hattukin sopii vallan hyvin.
Kalle (empien). Olette ehkä kauvan?
Kivinen. En millään muotoa, Siunaaman hetkeksi vaan; korkeintaan kymmenen minuuttia minä mahdan viipyä.
Kalle. Jos kumminkin viivytte kauvemmin?
Kivinen. En, en, usko pois. Heti olen taas.
Kalle (vastahakoisesti). Voisinhan tuon nyt ehkä antaa siksi aikaa. (Nousee ja riisuu hitaasti takkinsa.)
Kivinen (pukee nopeasti takin ylleen). Tässä teet minulle hyvän työn, jota en jätä palkitsematta… Jos tahdot, niin pistäydy pitkällesi siihen sohvalle, ja voithan vaikka nukkuakin.
(Menee.)