EMÄNTÄ (tulee pitäen rahaa kädessään). Kas tässä olisi kymmenen markkaa, ota tämä ja koeta kiirehtiä.
(Antaa sen Heselle).
HESE (hämillään). Kyllä koetan. Mutta en minä… niin… olisi ollut itsellänikin sen verran… ja kun se vielä…
EMÄNTÄ. Kiirehdi nyt vaan.
HESE. Tahtoisin ensin sanoa, että tämä on minun syyni. Minähän ensin menin… ei kun hyppäsin…
(Taneli ja Viku liikahtelevat levottomasti.)
HEIKKI. Älä puhu semmoisia, Hese.
HESE (alakuloisena). Minun syyni tämä on. Antakaa se anteeksi.
EMÄNTÄ. Kyllä, kyllä. Mene vaan Herran nimeen ja tule onnellisesti takaisin lääkärin kanssa.
HESE. Kyllä hänet etsin ja tänne tuon, niin pian kuin suinkin.