— Tekö olette ilmoittanut tämänpäiväisessä lehdessä? kysyi hän.
— Minä, minä. Olkaa ystävällinen, käykää sisään vain, sanoi Askola ja avasi kohteliaasti portin.
— Kenties olette itse herra Askola?
— Kyllä, onhan minulla se epäiltävä ilo.
— Onko tällä huvilalla oma palsta?
— On.
— Kuinka suuri se on alaltaan?
— Kuusituhatta, kolmesataa kaksikymmentä seitsemän ja kolme neljättäosaa neliömetriä. Kas tässä, näitä portaita ylös.
— Minä ensin hieman katselen ympäristöä.
— Tehkää hyvin. Onhan se virkistävää, etenkin jos on ollut kauemmin kaupungissa näin kesäkuumalla. Tuolla vastapäätä on muuten pieni kukkula, josta on oikein soma näköala.