— Minä toivoisin, että nuo kirkuvan kirjavat reklaamimaalaukset tuolta seinältä myöskin putoaisivat, jotta niitten aikaansaajat saisivat ankaraa rangaistuksen, sanoi mustapartainen mies.
KAPINALLISET RISTIÄISET.
Herrasväki Jakari oli joku aika sitten saanut lisää lapsialennusta kunnallisverotukseensa. Se oli tyttö. Naapurit sanoivat, että se oli palotorvi.
Uusi tulokas oli herrasväki Jakarin lapsisarjassa n:o 8. Herrasväki Jakari vakuutti, että se oli viimeinen. Se oli herrasväki Jakarin viimeisistä lapsista nro 3. Kaksi edellistä olivat näet heidän vakuutuksensa mukaan myös viimeisiä.
Tyttö oli tietysti maailmaan tullessaan pikkuinen pakana, niinkuin tapana on. Rouva Jakari, joka kuuluu pakanalähetysseuraan, sai siten vastaanottaa pakanalähetyksen kotiinsa. Koska herrasväki Jakari kuitenkin mahdollisimman vähän aikaa tahtoi olla läheisissä sukulaisuussuhtein pakanan — vaikkapa pienenkin — kanssa, niin pidettiin ristiäiset.
Ystäväni ja huonetoverini Kalle Niemeläinen ja minä olimme myös läsnä kutsuttuina tuttavina vierainamiehinä. Kaupunginosassamme surullisen, kuuluisa, likaisenharmaa villakoiramme Jussi ei tietenkään ollut mukana. Ristiäiset ovat muutenkin levottomia tilaisuuksia — joskaan ei tietenkään enää lähimainkaan niin levottomia kuin olivat Suomen ensimmäiset ristiäiset Kupittaan lähteellä.
Herrasväki Jakarin n:o 8:n ristiäisillä oli levottomat alkuvaiheensakin, jotka herra Jakarin meille antamien tietojen mukaan olivat seuraavat:
Herra Jakari oli jyrkästi päättänyt, että lapsen nimeksi piti pantaman
Lea Elisabeth. Rouva Jakari puolestaan vaati, että Tellervo Ainikki.
Oli siis olemassa ristiriita.
Tätä ennen oli tuollaiset ristiriidat ratkaistu varsin nopeasti ja jyrkästi aivan alkuunsa. Rouva Jakari oli ne ratkaissut heikommalle sukupuolelle toisinaan luonteenomaisella musertavalla ylivoimalla. Voimattomuutensa tuntien herra Jakari silloin mielessänsä salaa kapinoiden oli kätkenyt omat nimiehdotuksensa takaisin sinne, mistä ne olivat lähteneetkin. Neljä kertaa oli sinne häpeissään, voitettuna perääntynyt Kalle Kustaa ja kolmasti Lea Elisabeth.
Mutta nyt oli kauan, kauan salassa kytenyt kapina vihdoin puhjennut ilmiliekkiin, ja herra Jakari julisti julkisesti, että Lea Elisabeth ei enää neljättä kertaa peräänny, vaan on kulkeva voittoon julistaen samalla herra Jakarin alkavaa, tosin myöhään, mutta sitä voimakkaammin alkavaa kohoamista perheen todelliseksi pääksi.