— Yks… kaks… kol…
Iskimme kirveemme yhteen, niin että kirkkaat kipinät sinkoilivat. Kauhistuneet mateet uivat kiireesti tiehensä kumpikin eri taholle — niitä oli siis sittenkin ollut kaksi todellista madetta!
— Pahusko sinun käski yrittää lyödä minun kalaani! ärjäisi Niemeläinen, sinunhan piti lyödä vasemmanpuoleista kalaa!
— Niinhän minä löinkin, ja sinun piti lyödä oikeanpuoleista kalaa, mutta tuppauduitpas lyömään minun kalaani!
— Oikeanpuoleistahan minä löinkin!
— Etpäs, kun vasemmanpuoleista!
— Oikean!
— Vasemman!
— Niin, sieltäpäin katsoen!
— Tietysti täältäpäin!