Hauskalta tuntuu sekin, että pitkästä aikaa pääsee kylässä ja muiden ihmisten ilmoilla käymään. Onkin kolmatta vuotta siitä, kun hän viimeksi on kylässä käynyt. Suksi luistaa liukkaasti, järven selkä katkeaa hauskasti ja vaivattomasti, ja äkkiä on hän talvitien suussa, josta tie lähtee metsän halki kylään viemään.
Hän saapuu kylään, jossa ihmiset ovat ystävällisiä. Kirjettä ei tosin vielä ole Antilta saapunut, mutta kyläläiset tietävät uutisia Airiselän tukinajosta. Ovatpa kuulleet, että Antti ja Yrjö ovat Vänttisen suosiossa ja että ansaitsevat enemmän kuin muut… jopa niin hyvin, ettei tukinajossa ole koskaan niin korkeita päiväpalkkoja ansaittu. Niin on kotiaan kirjoittanut Nevanperän Juuso, joka niinikään oli Airiselän ajossa.
"Ja kai sieltä vielä jouluksi kirjekin ehtii. Onhan jouluun vielä toista viikkoa", lohduttavat kyläläiset.
Selma tyyntyy, on iloinenkin ja hyvillään. Hän tekee pieniä ostoksia, sulloo ne laukkuunsa ja lähtee kotia päin hiihtämään, kun lyhyen talvisen päivän hämy on pimeäksi muuttumassa.
Kun saapuu tiensuuhun, josta järvelle latu laskee, näkee hän jo toiselle puolen järven, että pirtin ikkunasta loistaa takkatuli.
Kaisa siellä hommailee, tuumii hän hyvillä mielin, ja hänen ajatuksensa ja mielensä ovat nyt paljon keveämmät kuin ovat olleet moneen aikaan.
Ja kun hän saapuu kotia, on Kaisa siellä emännöinyt kuin aikaihminen. On hoitanut nuoremmat lapset, on ruokkinut lehmät ja lampaat ja siistinyt pirtinkin.
Selma on monta päivää reippaalla tuulella, on hyvissä tulevaisuuden toiveissakin, vaikka muistaakin metsäherran uhkaukset.
Ensi kesänä tehdään peltoa ja raivataan niittyä, kun kumpainenkin, sekä
Antti että Yrjö, joutavat olemaan kotona, toivoo hän.
Mutta taas eräänä iltana tulee hänelle kummallinen hätä, ja tuska iskee rautakourallaan sydämeen. Ei saa unta. Valvoo ja miettii. On näkevinään väliin Yrjön, väliin Antin suuren, kaatuneen kelohongan alla kuolemankielissä kamppailemassa. Se on hirveää. Ja se syksyllinen näky muistuu silloin aina mieleen ja painaa ja vaivaa niin, että sen alle on väkisten vaipua.