(Oven takaa kuuluu kolinaa ja kirouksia.)
Josefiina: Nyt tulee äijä kotia! Katso itseäsi Uuno Akseli…
Mäki-Matti: (Lyhyt ja paksu miehen tallukka tulee, kiroten suun täydeltä karkaa hän Uuno Akselin kimppuun ja tarttuu hiuksista kiinni.) Sinä kelvoton olet syönyt silavani! (Uuno Akseli koettaa tarttua ukkoa kurkusta kiinni, mutta äijä ei hellitä kouriaan hiuksista.)
Uuno Akseli: Laske irti kirottu äijä! Älä raada hiuksia!…
Mäki-Matti: Kyllä minä sinut…
(Aapon Leena siunaa ja pakenee loukkoon. Josefiina kiepsahtaa nopeasti kuin orava kangaspuiden penkiltä, hakee asetta ja löytää nurkkahyllyltä vanhan, paksun virsikirjan, jonka lennättää Matin silmille.)
Josefiina: Älä tapa poikaa… kölliskö siinä! (Matti löysää kätensä ja Uuno Akseli livahtaa ulos.)
Aapon Leena: Maa ja helvetti teidät nielee… Jumalattomat ihmiset! Onko tämä kristillistä avioliittoa, kun maailman loppua ihmiset ennustavat…
Mäki-Matti: Rietas ämmä! Ja isävainajan vanha virsikirja! Ulos minun huoneestani, sinä vanha susi. (Uhkaa Josefiinaa, joka sieppaa jotakin hartioilleen ja pakenee ulos.)
Mäki-Matti: Isäntä minä olen talossani…