»Taisi olla ensimmäinen ja viimeinen riihi», sanoi Manta Einolle.
Siihen ei Eino vastannut mitään. Ja siihen jäivät pirtin penkille istumaan ja tupakoimaan, kun isäntä läksi jyviä aittaan viemään.
Aitasta tultua meni hän riihelle, lisäsi puita uuniin ja päätti lähteä kylälle.
Olisipa hauskaa kuulla, mitä nyt muut arvelevat. Olivatko muut tämän kylän isännät ruvenneet osuuskuntaan? Oliko heille ilmoitettu? Hänkö yksin olisi jätetty pois!
Juuri riiheltä saapuessaan tielle näki hän Mattilan kävelevän vastaansa, suu vähän hymyssä.
»Mitäs kuuluu?» kysyi Vilhemi, hänkin vetäen suutansa nauruun.
»No kummia kuuluu… Jooseppi heiluu kuin kuuman pellin päällä…»
»Etkö sinäkään kuulu osuuskuntaan?»
»Vielä mitä! Eihän siihen toki meikäläisiä oteta… Entäs sinä?»
»Minäkö? Kun ajoi laukkaa talonkin sivu…»