Ja Möttösen Laakus selittää:
"Meillä on niin varma merkki siinä rakkikoirassa, ettei paremmasta apua. Se kun pelehtelee, niin jo, heinäaikanakin, saat alkaa kiireesti luokoilla, tai sadekuuro kastelee heinäsi."
"Mutta onhan se teidän rakkinne jo umpisokea."
"Vaikka."
"Entäs meillä ruuna… ei varmempaa merkkiä mitään", uskoo
Juurrus-Antti.
Siitä sitten erkaannutaan. Jäät toljottavat joessa ja vihainen tuuli puhaltaa pohjoisesta. Ja väitellään ja puhellaan, että saisi nähdä… jahka jaksaisi tiistaihin elää.
Tulee maanantai ja vitkalleen kuin vasiten viivytellen vihdoinkin tiistai.
"Etelälle näkyy liennettä kasvattavan, mutta tuulen henki on pohjoisessa."
"Elä joutavia!"
Odotetaan tiistai-iltaan. Ei tule sadetta, ei poutaakaan, on nuoskea pohjatuuli, joka tuntuu kulkevan itään päin.