"Vai olet sinä Viraniemen Israelin nuorin poika", puheli hän Pertulle sikaaria tarjotessaan. "En minä olisi tuntenut. Ei ole näkynyt sinua täällä kosken soudussakaan. No, miten siellä isä vanhus jaksaa? On kuulunut, että alkaa vanhuus voittaa…"
"Eipä saata enää pitkäikäinen olla. Toisinaan jo tuntuu, että puheissaan höpisee", selitti Perttu.
"Olet sinä tullut enemmän isääsi kuin toiset velimiehet… Joko sinä olet nainut?"
Perttu punastui ja arveli:
"En ole nainut…"
Lomma ei näyttänyt isosti kuulevankaan, mitä Perttu puhui, kysyi itse vain minkä kerkisi. Tiedusteli pelloista ja niityistä, karjasta ja minkä mistäkin.
"Niityistä ei ole paljon puhetta, kun Hopeasaari on teillä", sanoi
Perttu.
"Joo. Olenhan siitä heinän tehnyt rahan korosta…"
"Paljonko on näinä vuosina tullut heiniä?" kysyi Perttu.
Hän näki selvään, ettei Lomma tahtonut siihen suoraan vastata.