Rantalan Villekin on liikkeellä, nuorta varsaansa opettamassa.
"Terve mieheen!" huutaa Ville jo kaukaa.
"Terve, terve… No jopa se Villekin on Piijun pojan aisoihin…"
"Jo minä… ensi kertaa tämä vasta", kokee Ville esittää.
Mutta Piiun poika, joka on Urvon jälkeläinen, on kovin levoton ja ennenkuin Ville arvaakaan, hyppää se ojan yli ja laukkaa Tuomelan pihalle. Sieltä saa Ville sen sentään pian palaamaan.
Aukusti vartoo ja huutaa:
"Katsos tuota sinun varsaasi, kun tulee polkijaansa… Kun sinä vaan nyt sen siivolla kasvatat, niin siitä vielä tulee hyvä hevonen ja nopea juoksija…"
"No ei tuota tiedä…"
"Annasta kun minä ajan, että näen minkälainen on askel…"
He ajavat Immolan pihalle ja siinä vaihtavat. Aukusti lähtee Villen varsaa ajamaan ja Ville istuu ylpeänä ja hymyillen juoksija Urvon sipikkaan.