Kun he ajavat Rantalan pihaan, nousee höyry sipikkain perästä. Piha pullahtaa kylän väkeä täyteen, ja Isonjoen Hermanni, joka myöskin on hevosmies, sanoo, että kaikki kuulevat:

"Siinä tulee isä ja poika komeasti kartanoon…"

Se tekee Villelle hyvää, ja hän käy Hermanniakin kättelemään. Muutkin kättelevät ja sanovat, että komeat ovat ja yhdennäköiset.

Mutta Villen kamarissa istuvat vieraat, Korkeaniemen Aukusti, Isonjoen Hermanni ja Ville, istuvat maistellen puolikuppisia ja hieman humaltuessaan, entisiä markkinamatkoja muistellen. Ryyppäävät taas ensi kelin kunniaksi, ja kun raittiusasiasta tulee puhe, eivät hyväksy… sillä aivan vastoin luonnonlakia on se, että hevosmiehet selvällä päällä aina…

Niin arvelevat ja luultavasti ei heistä yksikään rupea raittiusseuraan, arvelevat ja maistelevat, maistelevat niin, että kun Aukusti illalla lähtee kotia päin, niin saapi Urpokin tuntea, että… hih…

Illalla ajelee kylän herrasväkikin, ajelee huvikseen, koska talvi on tullut iloineen ja pakkasineen, koska kulkuset soivat ja tiu'ut helisevät, että vaaroilta vastaa… näin ensi kelin kunniaksi…

"MAATIAISROTUINEN"

Hyvin tiettyä on, että meillä näinä takavuosina on tavattomasti edistytty maanviljelyksenkin alalla. Maanviljelysoppineita kulkee maalaiskylissäkin luennoimassa, maanviljelys- ja karjanäyttelyitä pidetään, joissa neuvotaan ja opastetaan, kuinka viljellä maataan ja kuinka ruokkia karjaansa, jotta suurin hyöty saataisiin. Maalaisväestö on innostunut ja kokee parhaansa tehdä niinkuin neuvotaan. Oppineet kirjoittavat neuvoja maanviljelyksestä maanviljelyslehtiin, ja paikkakunnankin lehtilöissä nähdään usein huomiota herättäviä kirjoituksia. Maalaisväestö on hyvin ahkera niitä sellaisia opettavaisia neuvoja lukemaan, koskivatpa ne sitten pellon tai niityn viljelystä, lehmän ruokkimista tai vasikan kasvattamista. Onneksi on kylässä aina joku pomo, viisas mies, tietävämpi muita, joka asiat parhaiten ymmärtää ja luetun sisällön oikein käsittää. Hän sitten vähemmän ymmärtäväisille "tekee selvää", mitä milloinkin on tarkoitettu.

Sillä yhtä nopeasti kuin on maanviljelys ja karjanhoito edistynyt, yhtä sukkelaan on maanviljelys-sanavarastokin lisääntynyt, niin että eihän niitä kaikkia outoja sanoja, vaikka lienevätkin supisuomalaisia, tahdo oikein käsittää.

Saukkolan Johan Petterikin oli kylän oppineempia miehiä ja sanomalehtien lukija verraton. Ja edistyksen mies kaikin puolin. Ensimäinen meijerimies oli hän pitäjässään, ja ensiksi uskalsi hän ostaa niittokoneenkin, joita nyt on joka talossa.