Sillä välin oli keskustellessa alkanut kajastaa, ja pilvet näyttivät kuivuvan.
"Nytkin esimerkiksi", sanoi agronoomi taas, "alkaa ilma kuivua… paromeetri nousee nousemistaan… tänään jo tulee hyvä luoko-ilma ja huomenna on pouta, että helisee… Hajotelkaa heinänne vain kuivamaan."
Siltä kyllä näytti, että jo poudistaa, mutta Junnulan vaari, joka myös oli isäntien joukossa istunut penkillä, arveli:
"Ei tule poutaa ennenkuin kuu syntyy."
Ja agronoomi katseli kelloaan ja sanoi, että hänen täytyi lähteä. Ja
Junnulan Ollin kanssa he poistuivat muihin huoneisiin.
Isännät istuivat mietteissään, panivat tupakan palamaan, mutta kukaan ei puhunut siitä, mitä agronoomi oli neuvonut.
Mutta se tuntui olevan yhteinen usko, ettei siitä vielä poutaa tule.
Pehmeät olivat vielä pilvet, ja vaarat höyrysivät.
"Kovinpa se tuo Särkivaara vielä tupakoi", arvelivat.
Mutta agronoomin mentyä kylästä näytti pouta todella tulevan. Ja Junnulan Olli komensi koko väkensä heiniä hajoittelemaan. Hän purki pieleksetkin ja haasiat ja levitteli kuivamaan.
Kummissaan hänen hommiaan muut katselivat. Pertunmäki seisoi kujalla ja mietiskeli: