Jo innostun minäkin.
"Jospa häntä lähden takaisin, koska on näin komeita kumppaneitakin…"
"Ole nyt…!"
"Sandralla sinne koululle taitaa olla muutakin asiaa…"
"Joko taas…!"
Me lähdemme koululle päin. Kirkas, kaunis on maaliskuun päivä ja taivaan sini jo kevättä tietää, huikaisevan valkoisilta paistavat lumiset vaarojen laet kahden puolen valtavan joen uomaa, ja metsä niiden kupeilla pohottaa lempeän vihreältä…
"On niin kaunis tämä Suomenmaa, tämä isäinmaa… on niin ihana koko Pohjola ja taivas niin sininen ja sileä…" sanoo Anna ajatuksissaan, kun nousemme koulun pihaan.
KEVÄÄN ENTEITÄ
Jopa tulit, tuttavani, vares, vanha ystäväni.
Eivät tietenkään ihmiset siellä, jossa kaiken talveakin kuulevat vareksen kajahtelevan basson, osaa tuolle hauskalle linnulle oikeaa arvoa antaa…