Silloin Topiaskin sai jalat alleen; kiivaasti palasi hän kelkkansa luo ja läksi, pientä juoksua kynyttäen, suoraan poikki joen Piippuliiniin päin.
Rantatörmälle, sakean pajukon keskelle, olivat ylimaan miehet tavaransa kätkeneet ja neuvoneet Topiakselle paikan. Suoraan siihen Topias osasikin, potkaisi vähä lunta pois päältä ja nosti kelkkaansa kahvisäkin ja konjakit, jotka hänen mielestään olivat kaikkein tärkeimmät ja siis ensiksi yli saatavat. Enempää hän ei uskaltanut kelkkaansa panna, vaikka hyvä hankikeli oli, sillä hän pelkäsi, että jos tullimiehet jäljille pääsevät, ei hän ehdi raskaamman painon kanssa paeta.
Kovasti kopisi ja rääkkyi hangen pinta, kun Topias kiivain askelin läksi Suomen puolelle takaisin. Aamukin valkenemistaan valkeni ja idän taivaalta jo pohotti vaaleankellertävä vinkka, joka päivän nousua ennusti. Mutta näppärästi oli Topiaskin joen yli kävellyt, niin että hiki lakin alta tippui, vaikka oli kalsea ja kylmä aamu. Saatuaan kelkkansa jyrkän rantatörmän päälle tähtäsi ja vainusteli hän ympärilleen…
Silloin hän näki pirttinsä savupiipusta nousevan paksun tervassavun…
Se oli Matleenan antama merkki, ettei näkynyt tullimiehiä liikkeellä…
Riivatun vikkelästi ja kaikki voimansa pannen liikkeelle läksi Topias poikki pakkasen puremaa hankea kotimökkiä kohden ja pääsi onnellisesti pihalle juuri silloin kun päivän kirkas silmä kohosi vaaran takaa.
Portailla seisoi jo Matleena vastassa ja tarttui kovin kourin kahvisäkkiin ja vei ullakkoon. Topias riensi perässä konjakkisäkin kanssa…
Tyytyväisinä hengähtivät he. Hyvin oli taaskin onnistunut.
Hyvin varhainen oli vieläkin aamu. Ei vielä mistään kylän talosta näkynyt savuja nousevan eikä Yrjänälläkään, jossa tullimiehet asuivat, näkynyt mitään liikettä.
Matleena oli keittänyt väkevän aamukahvin Topiakselle tuliaisiksi ja Topias kävi juomaan. Ylimaan miehet nukkuivat vielä herran rauhassa kamarissa eivätkä uneksineetkaan, mitä Topias hommaili. Mutta he olivat illalla Topiakselle lausuneet, että jos Topias onnistuu saamaan tavaroita yli, on konjakkisäkki ensiksi tuotava ja määränneet, että Topiaksen tulee ottaa pullo ja tehdä hyvät puoletkupit…
Ja Topias teki niinkuin ylimaanystävät olivat käskeneet ja luvanneet. Hän avasi pullon ja kaatoi kahvinsa sekaan aika aamuryypyn, kaatoi tilkkasen Matleenallekin aamusydämeen…