Toinen jäi sanomattomaksi ja katseli hölmistyneenä Juhoa.
"Oletpa sinä omituinen mies… olet todellakin", arveli hän sitten
Juholle.
"Kuinka niin?"
"Senvuoksi, että jos aiot semmoista morsianta hakea, joka ei… jota ei… taikka joka on…"
"Sano pois vaan…!" kehoitti Juho, ja hänen kasvonsa olivat käyneet hirveän totisiksi.
"Sinä vaadit naiselta liian paljon… Oletko sinä itse sitten niin viaton, ettet koskaan ole naista suudellut… sanopa se…"
"Se ei kuulu tähän…"
"Sinähän olet kuin suutuksissa… Ja mitä Jenniin tulee, niin tuskin parempaa elämänkumppania voi toivoakaan…"
"Mistä sinä sen tiedät?"
"Suutuksissasi sinä näyt olevan! Emme puhu enää koko asiasta…"