Simon rinta tyyntyy, kasvoille ilmestyy onnellinen hymy, kun hän Selman silmiin katsoen sanoo:

"Olkoon Aaprami."

Selma laskee kätensä Simon kuumalle otsalle ja kuiskaa:

"Nyt on Utuniemi oma kotimme! En enää noidan kiroja pelkää!"