Paitasillaan vihkaisivat miehet saunaan, joka oli ihan Repo-ojan partaalla ja aivan lähellä pirttirakennusta.
Mikko ei pannut kenkiäkään jalkaansa, vaan avojaloin juoksi, että tukka hulmusi.
Ja kun lämpimään löylyyn tulivat ja lauteille olkien päälle maata pääsivät, niin tuntui taas elämä hauskalta ja huolet haihtuivat.
Mutta puheeksi otettiin taas saunan jälkeen se Halleyn tähti, ja monenlaisia arveluja sen ominaisuuksista lausuttiin.
VIII
Seuraavat päivät ja yötkin Mikko oli kovin levoton.
Iltaisin kulki mökistä mökkiin, ja aina tuli puhe pyrstötähdestä, että kumma kun ei täällä näy. Kävi Mikko Ojalaisessakin, ja Ojalainen arveli, että saattoi tapahtua, ettei täällä näykään, mutta varmasti toukokuussa, — joka silloin eli ja oli näkemässä.
Mutta Mikko ei väsynyt taivaalle tarkastamasta, vaan iltakaudet katseli Ruotsin puolelle vaaraintakaiselle taivaanrannalle.
Jopa kerran eräänä iltana, kun Mikko juuri oli ulos lähdössä, tuli Apunlaakson emäntä täyttä juoksua ja ovelta huusi:
"Jo pyrstötähti näkyy!"