Kun hän tuli pirttiin, murahti isäntä:
»Paneppa illallinen pöytään ja sitten levolle joka sorkka!» Emäntä alkoi sanaa puhumatta toimittaa.
Seuraavana yönä ei häntä nukuttanut.
Kun miehet aamulla varhain nousivat metsään lähteäkseen, oli hänellä jo kahvi valmiiksi keitettynä ja eväs pantuna metsämatkaa varten.
Hän toivoi vain, että miehet pian lähtisivät.
Isäntä oli nyt hyvällä tuulella. Maisteri oli illalla, kun hän iltasen jälkeen oli käynyt puheilla, kehunut taloa hyväksi, poikaa hyväoppiseksi ja isäntää erinomaisen toimeliaaksi.
»Se kirjoittaa kaikenlaisia sanoja, joita sanoi tarvitsevansa», jutteli isäntä rengeilleen aamukahvia juotaessa. Oppinut mies on ja sanoi, että 'hyvä on, että poika oppii ruotsia, hyvä että oppisi vaikka viittä kieltä'. Ei tämä maisteri hauku koulua eikä kummastele, että Ruotsissa ruotsia opetetaan ja puhutaan.»
Emäntä kuunteli toisella korvalla isännän puhetta, mutta toisella, kuuluiko maisterin kamarista liikettä.
Miehet läksivät metsään. Kevätaamu oli kylmähkö, ilma kirkas, ja aurinko oli noussut kuin hymyten itäisten vaarojen takaa.
Kun kulkusten kilinä lakkasi kuulumasta, riensi emäntä takaisin pirttiin.