»Oliko keitään vieraita?» kysäisi hän mennessään Mantalta.
»Tuli sinne Suomen puolelta lohen ostajia», vastasi Manta.
Emäntä ja Oskari lähtivät. Oskari juoksi edellä.
Ei vielä! ei vielä! mietti emäntä. Vielä ei ole kaikki valmiina, mutta sitten vasta sanon…
»Oskari, Oskari!» huusi hän pojan perään. »Älä jätä!» Oskari seisahtui odottamaan.
»Onko isä ollut pahalla tuulella?» kysyi hän pojalta.
»Hyvänä on ollut… sanoi, ettei ole ollut näin hyvää lohensaalista moneen kesään…»
Kun he saapuivat siihen kohtaan, jossa polku poikkesi metsästä ihan törmälle, melkein Isonkosken niskaan, ja josta näköala avautui suomenpuoliselle rannalle, sanoi Karoliina:
»Katsos, tuolla on Suomi… Muistatko sitä laulua siinä laulukirjassa:
'Oi Suomi, isän, äidin maa…'?»
»Muistan minä», vastasi Oskari tullen äitinsä viereen seisomaan.