Kesämies. No niin minä arvelen… (Vallesmannin juoksupoika tulee, kädessä kirje, jonka antaa Harjulalle ja menee samaa kyytiä takaisin.)
Harjula. Kirje vallesmannilta, näemmä. Taitaa meinata hevosen vaihetukseen, koska lähettää kirjallisen kutsun. Me olemmekin jo keväästä asti hieroneet vaihetusta. (Rikkoo kuoren ja yrittää lukea.) Kas, kun en oikein eroitakaan laseitta. Katsopa sinä Petteri mitä se siinä meinaa!
Kesämies (lukee itsekseen, ynisemällä).
Harjula. Hevosen vaihetukseenko meinaa?
Kesämies. Ei tässä ole hevosen vaihetuksesta mitään.
Harjula. No, mitä siinä sitten on?
Kesämies. Käskee teidän tietää huutia ja hävetä!
Harjula. Mitä lempoa? Minunko huutia tietää! Minkä vuoksi?
Kesämies. Siitä kun sanoitte poudan tulevan eikä tullutkaan. Ja uhkaa haastaa teiltä vahingon korvausta, kun on niitättänyt parhaat ketonsa.
Harjula. Vai niin. Maksakoon ensin velkansa ja puhukoon sitten käräjän käynnistä. Vai haastaa! Minunkohan on syy, että hän niitätti ketojansa! Käskinkö minä niittämään!