Kesämies (naureskelee ja lukee kirjettä). Niin näkyy olevan.
Harjula. Mitä siinä naureskelet! Luuletko etten ennen ole herrain kanssa ollut käräjillä? Onhan minulla todistajia. Käskinkö minä niittämään? Muistaahan Petterikin?
Kesämies. Muistan hyvinkin. Se on siksi veres asia.
Harjula. Sepä on hyvä, että Petteri muistaa. Ja jos vaan alkaa prosässätä niin on minullakin asioita. — Onko siinä kirjeessä vielä muutakin?
Kesämies. Ei tässä muuta ole.
Harjula. Mikä hullutus! Minunkohan se pitää poudan tietää kaikille. Varokoon vaan, etten haasta häntä kunnianloukkauksesta. Jaa. Jaa.
Kesämies. Niin, ja paromeeterihan nousi silloin.
Harjula. Nousi tai laski. Tehköön kukin kuinka tahtoo. Enpä lähtenyt minä niitylle ha, ha, ha.
Kesämies. Agronoomi sen teki. Olisi tainnut muutoin tulla lähtö.
Harjula. Ei. Olisin minä vielä tarkastanut sentään ilmaa. Mutta tänä iltanahan agronoomi aikoi meillä kokouksen pitää yhteisostosta. Enkä vielä ole ketään saanut puhutella. Petteri! juokse sinä nyt naapureihin katsomaan eivätkö ole jo saapuneet niityltä ja sano, että kokoontuisivat meille, että täällä agronoomi pitää esitelmän.