Mutta tullimiehet purkivat heinät maahan ja niin ilmestyi kaksi sadan kilon jauhosäkkiä häkin pohjalta.
Tämä oli tapahtunut pari tuntia ennen kuin Santeri saapui Lampalle. Nyt oli patruuna juuri kertomassa Santerille, kuinka ohraisesti oli käynyt ja mitä oli viety, vaikkei rakkareilla ollut mitään todistusta, että jauhot oli tuotu Suomen puolelta.
Santeri kuunteli ääneti loppuun asti ja kysyi sitten:
»Omistitteko säkit ja sanoitte, että ne ovat teidän?»
»Joonas oli sanonut, ettei hän tiedä, kenen ne säkit ovat, mutta minulta ei ole kysyttykään.»
»Sepä oli hyvä… Vahinko ei ole suuren suuri eikä teitä voi sakottaakaan, kun ette ole tunnustanut jauhoja omiksenne.»
»Höhöhöhö… Joonas saa vastata koko asiasta», sanoi patruuna päästäen rehevän naurun.
Samassa tulivat tullimiehet konttoriin.
Patruuna kirosi ruotsiksi, mutta Santeri istui vakavana paikallaan.
Ensi kertaa pitkästä ajasta tullimiehet nyt kävivät Lampan konttorissa.
He tahtoivat tietää, olivatko äsken takavarikkoon otetut jauhot patruunan.