»Olisi kyllä joutanut, eikä papinkirja olisi siitä paljoa huonommaksi mennyt», myönsi Jussikin.
Patruuna vetäisi kuin vihapäissään sikaaria ja jatkoi:
»Sillä muutoin tästä ei tule mitään. Eiväthän ne enää uskalla tänne tulla tyhjinäkään Suomen puolelta. Pelkäävät mokomia rakkareita… Mutta sen minä sanon, että… Jo se oli sentään onneton juttu, että noin piti käydä…»
»Santerikin oli ollut sinä yönä vähän liiemmältä ryypyissä… siinäkin
Kalliosaaren luona olivat niin huutaneet ja mellastaneet…»
»Niin, ja nyt tavarat kuitenkin joutuivat tullimiesten käsiin…»
»Niin kävi…»
»Olisi pitänyt toimittaa ne tänne heti seuraavana päivänä!»
»Niinpä tietenkin. Mutta kuka silloin uskalsi lähteä?»
»Sepä se… kuka uskalsi lähteä!»
»Niin…»