Siihen keräysivät nyt "Hurran" ympärille kaikki ja hokivat:
"Jopa sai Viljaami halvalla hyvän hevosen…"
"Aivan ilman. Tuhatta markkaa on Sakelle menneellä viikolla
Piippuliinin patruuni tarjonnut…"
"Sillä on oma onnensa tuolla Viljaamilla…"
Ja kukin tunkeusi "Hurraa" tunnustelemaan ja silittelemään.
Mutta Viljaami tarttui riimunvarteen ja talutti "Hurran" seinään kiinni, ja solmiessaan hän puheli:
"Mahdoitte lisätä… kyllä siihen lisää olisi sopinut vaikka kaksituhatta… ja suuhan teillä on niinkuin minullakin…"
Sitten hän kääntyi minuun päin ja kerskaten virkkoi:
"Vallesmanni on hyvä ja lähtee sisälle, niin maksan huutoni… ja kuitin tietenkin saan päälle."
Ja Viljaami löi mahtavasti polvelleen, jossa pullotti paksu rahalompakko.