Polkupahaista, joka kulki vaaran rinnettä kierrellen ja oli paikoitellen rapakkoinen, kävelimme hiljaa keskustellen — Lauri edellä, minä perässä.
"Seikka on semmoinen, että kun pääsemme lähelle, niin jää sinä puun taakse piiloon, minä menen yksinäni ensin pirttiin. Jos kotona on, niin pysyy se, vaikka yrittäisi karkaamaan", esitti Lauri. "Kun minä sitten ilmestyn ulos pirtistä ja alan sytytellä piippuani, niin silloin saat tulla", ehdotti hän vielä sopivaksi merkinannoksi.
Metsän suojassa ja kumartuneina naakaten pääsimme niin lähelle mökkejä, että olisi voinut tuntea ihmiset.
"Tuossa mökissä se Antti asuu, jossa on ovi auki ja päreitä akkunan ruutuina… tuo toinen tuossa vasemmalla vieressä on se Tiina-Kaisan mökki, jossa vuosikymmen sitten mies puukolla tapettiin…" osoitteli Lauri.
Minä paneusin pitkäkseni kuusen taakse ja saatoin hyvin makuultani nähdä kaikki, mitä sen mökin luona tapahtui, missä Räisäsen Antti asui. Lauri lähti mökkiä kohden kävelemään.
Eräästä mökistä ilmausi vaimo portaille, katseli hetkisen ympärilleen ja heitti sitten sangollisen likavettä pihalle.
Mutta huomatessaan Laurin, joka juuri oli lähestymässä Antin mökkiä, pakeni hän kuin pelästyneenä pirttiinsä. Näin Laurin kiirehtivän askeleitaan ja puolijuoksussa menevän Antin mökkiin sisälle.
Odotellessani Lauria takaisin ehdin siinä maatessani mietiskellä yhtä ja toista. Saamieni tietojen mukaan piti Antti Räisäsen olla rahamies, joka kyllä voisi yhden sakon maksaa puhtaalla rahalla milloin hyvänsä. Säästölaitoksessakin kuului hänellä olevan talletuksia. En ollut koskaan Anttia nähnyt, vaikka paljon olin kuullut hänestä puhuttavan, ja aina oli hän ollut mukana, missä joitakin roistontöitä oli tehty. Nuorena poikana sanottiin hänen murhanneen erään kuljeskelevan laukkuryssän, vaikkei asiaa ollut voitu koskaan näyttää toteen. Minä kuvittelin hänet kookkaaksi, mustaveriseksi mieheksi, jolla oli pienet kavalat silmät ja arpia poskipäissä…
Jo ilmestyi Lauri portaille ja alkoi sytyttää piippuaan.
Silloin minäkin ponnahdin pystyyn ja lähestyin mökkiä, johon Lauri kiirehti edellä.