1 panni rukiita
2 pannia maltaita
3 " kauroja
1/2 leiv. voita
1/2 " silavaa
1/2 " kuivaa lihaa
1 lammas
1 talvikuorma heiniä
Kokoonpano on tavallisen kinkerin ja osoittaa tämän veron tarkoituksena olleen sekä miesten että hevosten ylläpidon.
Tämä vero oli alkuaan yökunnittain nautittava. V. 1537 oli laamanni Eerik Flemingille läänitetty Raaseporin läänin bol-kestitys, 1 yökunta kussakin bolissa.[702] Mitä siihen tulee, että tähän kestitykseen näyttää kuuluneen vain yhden yön majoitus kussakin bolissa, niin on huomattava, että läänin verraten vähäisellä alueella oli 97 1/2 kestitysvelvollista bolia, joten niiden yhteenlaskettu kestitysaika tämän mukaan teki jo päälle 3 kuukautta (lisäksi tuli vielä läänin nimismieskestitys 48 yötä eli päälle 1 1/2 kuukautta). Kunkin verokunnan suoritettavan kestityksen vähäisyys osoittanee sitä, että kestityksen nauttijoita on ollut vähän tai että kestitystä on käyty nauttimassa vähin joukoin.
Uuden ajan alussa Raaseporin verokuntakestitys jo oli muutettu linnaan maksettavaksi veroksi.
Satakunnan ruokaruotsista ovat tiedot niukat. On kyllä suoranaisia tietoja siitä, että Satakunnassa on neljännesmiehillä ollut kestityksiä, vaan ei siitä, kelle nämä kestitykset kuuluivat ja miten ne olivat järjestetyt.[703]
Kuten jo on mainittu, näyttää luultavalta, että Satakunnan "kinkeri" eli "laamanninkinkeri" on vanha ruokaruotsi, joka tilapäisesti on ollut läänitetty laamannille. Läänittäminen laamannille on huomattava, sillä juuri ruokaruotsia vastaava kestitys oli Raaseporinkin läänissä 1530-luvulla läänitetty laamannille ja samoin oli v:n 1530 aikoina Hämeessä ruokaruotsi tai osa siitä luovutettuna tuomareille, joilta se palautettiin kruunulle.[704] On siis todennäköistä, että Satakunnassakin ruokaruotsin tapaista verotusta on käytetty, vaikka tietomme siinä kohden rajoittuvatkin muutamain yleisten yhtäläisyyksien havaitsemiseen Satakunnan ja muitten linnaläänien välillä. Kentiesi ei ruokaruotsi tässä läänissä ole mainittavasti päässyt kasvamaan samasta syystä, jonka vuoksi linnakinkerikin näyttää pysyneen pienenä, nim. koska itse linnatalous Satakunnassa pysyi vähäisenä.
Hämeen ruokaruotsista sitävastoin on riittävän selvät tiedot. Siitä puhuu seikkaperäisesti tunnettu v:n 1530 asiakirja, jossa kerrotaan linnanvoudin ja tuomarin kestityksestä nimismiestaloissa kolmilla käräjillä vuodessa, ja sen jälkeen jatketaan seuraavasti:[705]
"Kun nyt nämä käräjät ovat pidetyt ja vouti tulee jälleen kotia linnaan, silloin lähtee ruokaruotsi (rokarosan) liikkeelle ja se tapahtuu tällä tavoin, ensin jaetaan kaikki huovit (Svenne) kolmeen joukkoon ja niistä ottaa kukin maanvouti yhden joukon kanssaan kihlakuntaansa, ja silloin he makaavat ensin 1 yön kunkin nimismiehen luona kesäkäräjäin jälkeen ja perivät sakot, ja tuomarin miehet käyvät kestityksellä (gesta) saman ruokaruotsin mukana, mutta syyskäräjäin ja talvikäräjäin jälkeen makaavat he yhden yön nimismiesten luona ja 2 yötä kunkin neljäsmiehen luona, ja silloin ottavat syöttöä (fodring) kunkin nimismiehen luona 1/2 puntaa kauroja 1 yönä ja 1 punnan kauroja kunkin neljäsmiehen luona 2 yönä."
Tämän itse elämästä otetun asiakirjan mukaan ruokaruotsi oli sangen runsas; todennäköisesti olivat kaikki linnan hevoset kiertueissa mukana samoin kuin kaikki huovitkin. Emme varmaankaan erehdy, jos katsomme, että kiertomatkan yhtenä tarkoituksena, ehkäpä tärkeimpinä, oli juuri linnan miesten ja hevosten ylläpitäminen. Perinpohjaiset kiertomatkat tapahtuivat syys- ja talvikäräjäin jälkeen, jolloin vierailtiin jokaisen neljännysmiehen luona kaksi yötä ja nimismiehen luona yksi yö; sellainen matka kesti kussakin kihlakunnassa kerrallaan 1 1/2-2 kuukautta, joten linnaväki näillä kahdella kestitysretkellään oleskeli mailla suuren osan talvikautta, vuosittain kolme neljä kuukautta. Kun muistetaan, että koko linnaväki vielä kulki voudin kanssa varsinaisilla käräjillä, johon meni aikaa toiset kolme neljä kuukautta, niin havaitaan, että linnaväki kulutti kiertomatkoihinsa suurimman osan vuotta.
Kesäkäräjäin jälkeen tapahtuvalla kiertueella linnan hevoset luultavasti eivät olleet mukana, koskapa linnan hevosia kesällä Hämeessä kuten muuallakin lienee pidetty laitumella linnan hallussa olevilla, osittain kaukaisillakin saarilla; siitä syystä varmaan kesämatkue jätti käymättä neljännysmiesten luona, kuten asiakirjastamme käy ilmi.