Voimme siten pitää varmana, että Hämeen ruokaruotsin tarkoituksena on ollut sakkojen perittämisen ohella ylläpitää linnan miehiä ja hevosia talvikuukausina, käräjäin välisenä aikana.
V:n 1530 asiakirja ei ole ainoa tietolähde Hämeen ruokaruotsista. Muissakin asiakirjoissa mainitaan maanvoudin kulkevan sakkoja kantamassa[706] ja kutsutaan nimismiesten sitä varten pitämiä kestityksiä sakkokestityksiksi.[707]
Kestitykset olivat Hämeessä etupäässä neljänneskuntamiesten pidettävät. Luonnollisesti oli neljänneskunnan talonpoikain suoritettava ruokaruotsin ruoka- ja rehuvarat. Sääksmäen kihlakunnan talonpoikain valituksissa 1530-luvun lopulta mainitaan neljänneskuntamiesten ottaneen (neljänneskunnalta) 10 rekeä kestitysheiniä.[708] Toisessa nähtävästi samaan asiaan kohdistuvassa, Hämeen rahvaan valituksia koskevassa asiakirjassa samoilta ajoilta mainitaan ruokaruotsiheiniä, "jotka muinoin kulutettiin neljänneskuntamiesten luona", tehdyn 5 kuormaa "talvikestitykseen" ja toiset 5 kuormaa "syksykestitykseen".[709] Tämänkin mukaan oli ruokaruotsiin kaksi pääkestitystä, talvinen ja syksyinen. Saamme myös tietää, että ruokaruotsiin kuului v. 1530 mainittujen kaurain lisäksi heiniäkin.
Vaan eivätpä miehetkään jääneet osattansa. Kuten jo ennen on huomautettu, on osa uuden ajan alussa linnaan suoritettavaa n.s. neljännesmiehenveroa monine muonatavaroineen todennäköisesti ollut aikaisempaa neljänneskunnissa nautittua ruokaruotsia. Hämeen verokirjassa v. 1539 mainitaankin selvään Tuuloksen neljännesmiehen rukiit (1 punta), voi (1 leiv.), lehmät (2 kpl) ja lampaat (6 kpl) suoritetuiksi "voudin kestityksen edestä",[710] millä tietenkin tarkoitetaan puheenaolevaa maanvoudin johtamaa ruokaruotsikestitystä neljänneskunnissa. Hämeen rahvaan v:n 1537-1545 vaiheilla laaditussa valituskirjassa ilmoitetaan, että neljänneskunnan 2 lehmän ja 6 lampaan sijasta ennen suoritettiin neljänneskunnasta neljännesmiehelle 10 leiv. "lihaa ja silavaa yhteensä".[711]
Näistä kaikista eristä alkaakin jo kokoontua seuraavantapainen vuosittain maksettava ruokaruotsi:
neljänneskunnalta: (koukulta:)
1 punta rukiita (1/2 pannia rukiita)
10 leiv. lihaa ja silavaa (1 leiv. lihaa ja silavaa)
1 " voita (2 naul. voita)
2 puntaa kauroja (1 panni kauroja)
10 kuormaa heiniä (1 kuorma heiniä)
Siinä ruokaruotsin alkuperäinen kokoonpano Hämeessä. Vero on, kuten näkyy, todennäköisesti suoritettu koukkujen mukaan. Kaikissa suhteissa se on säännöllinen kinkeri. Juuri näissä määrissään ruokaruotsierät tavataan neljänneskuntamiehen verossa yli koko Hämeen, sillä erotuksella, että lihan ja silavan tilalla uuden ajan alussa on 2 lehmää ja 6 lammasta — kuten luonnollistakin, koska vero nyt oli vietävä linnaan ja liha sinne mukavimmin kulki itse.
Hämeen ruokaruotsin loppuvaiheista vielä sana pari. Ensinnäkin v. 1530 peruutettiin kruunun omalle väelle ja hevosille se ruokaruotsi, "joka oli jonkun aikaa ollut tuomareilla".[712] Kun Hämeen vanhimmissa säilyneissä tilikirjoissa, jotka ovat 1530-luvulta, koko neljännesmiehen vero ja sen mukana myöskin vanha ruokaruotsi esiintyy kruunulle kannettuna verona, voimme siitä päättää, että ruokaruotsimatkat niihin aikoihin lakkasivat ja vero otettiin linnaan. Linnan hevoset elätettiin vastaiseksi talven yli osittain siten, että niitä jaettiin nimismiestaloihin. Niinpä v. 1545 oli yhdellä Ylisen kihlakunnan nimismiehellä 4, kahdella Sääksmäen kihlak. nimismiehellä 8 ja kolmella Hattulan kihlak. nimismiehellä 12 kuninkaan hevosta talven yli.[713]
Varmaan oli linnan hevosia kaikkiaan enempi kuin nämä 24. V. 1540 mainitaan niitä olleen 50.[714] Hämeen talonpoikain valitusten mukaan 1530-luvun loppuvuosilta ei Hämeenlinnan sääntönäinen hevosmäärä ollut 40 suurempi,[715] vaikka vouti oli ruvennut kulkemaan maakunnassa puolentoista sadan hevosen kanssa. Ruokaruotsi-kestityksen suuruudesta päättäen ei Hämeenlinnan hevosten luku keskiaikana ollut 40-60 suurempi.