Valituskirjassaan uuden ajan alulta Savon talonpojat ja neljännysmiehet valittavat pitävänsä neljännyskunnissaan vuosittain 4 kestitystä "hevosten kanssa", nimittäin "kevätkäräjät, 2 syyskestitystä ja syyskäräjäkestityksen".[734] Syyskestityksiä olisi siis ollut kokonaista kolme. Yksi niistä oli syyskäräjäkestitys, toinen vanha ruokaruotsi, kolmas nähtävästi se syksyinen kestitys, joka Savossa erään tiedon mukaan tapahtui verohumaloita kannettaessa syksyllä ja jota varten maksettiin aikaisemmin 9 tynnöriä olutta, myöhemmin enemmän.[735] Tämä kestitys oli ilmeisesti Lapveden kihlakunnan "humalakestityksen" vastine. Asiakirjoista ei käy selville, mikä ylempänä mainituista maanvoudin neljästä kestityksestä oli "humalakestitys", mutta tuntuu luonnolliselta, että humalakestitys oli sama kuin kesäkäräjiä seurannut maanvoudin kestitys.
Kaikkiin näihin maanvoudin kestityksiin ja vielä linnanvoudin syys- ja kevätkestityksiin neljänneskuntamiehen piti hankkia varat. Sekä nämä kestitykset että maksunsa linnaan ja muut veronsa neljänneskuntamies sai verokunnan asukkaitten suorittamista veroista, joista edellä on jo ollut puhe.
Linnanvoudin syys- ja kevätkestitykset olivat neljänneskunnan kestityksistä suurimmat. Savolaiset valittivat, että heidän piti näihin kestityksiin maksaa viljaa ja nahkoja kyökkimestarille, tallimestarille, kokille, kellarimiehelle ja "hollarille".[736] Niinikään saamme valituksista tietää, että Savossa — niinkuin Jääskessä — oli talonpoikain kumpaakin näitä kestityksiä varten aikoinaan ollut maksettava 6 tynnöriä olutta, mitä määrää sitten oli ylennetty.[737] Erityisesti vielä tiedetään, että Savossa kunkin kymmenmiehen tuli toimittaa neljäskuntamiehelle 3 leiv. tuoretta kalaa kevät- ja yhtä paljon syyskestitystä varten.[738]
Savon neljänneskuntakestityksistä eli ruokaruotsijärjestelmästä saamme seuraavan yleiskuvan.
(1) Talvikäräjäin pidettyä pitäjässä saapui neljänneskuntiin maanvouti puolen linnahevosjoukon (17-18 hevosen) kanssa 2 yönä kunkin neljäskuntamiehen luona syöttääkseen hevosia ja selvittääkseen sakko- ja veroasioita.
(2) Sen jälkeen tuli neljänneskuntaan itse linnanvouti pitämään kevätkäräjiä. Kestitystä kesti kolme yötä. Mukanaan linnanvoudilla olivat kaikki linnan 35 hevosta.
(3) Kevätkäräjäin jälkeen saapui jälleen maanvouti sakko- ja veroasioilleen, tällä kertaa ilman suurempaa hevosjoukkoa.
(4) Kesäkäräjäin pidettyä pitäjässä alkoivat neljännesmiesten syyskestitykset, joilla maanvouti kävi vaatimassa sakot ja humalaveron ja muut kesäverot tai verojen rästit.
(5) Syksymmällä linnanvouti piti neljäsmiestaloissa taasen käräjät (syyskäräjät) samalla tavoin kuin keväällä.
(6) Syyskäräjiä seurasi vihdoin ruokaruotsi, s.o. maanvouti mukanaan toinen puoli linnan hevosia (17-18 hevosta) piti kestitystä ja hoiti veroasioita 2 yökuntaa kussakin neljännysmiestalossa.