Ahv.maa Turun l. Hämeen l. Raasep.l. PL VL Savonl.l.
Verokpl (savu) (er. per.) (nelj.k.) (verok.) (tv.) (tv.) (nelj.k.)
hirsiä kpl 1 maks. 5 1 1 1 12 lautoja " 1 " 10 2 — — 40 tuohta, levyä — " 9-10 400 30 — 1500 kantam. kiviä, syltä — — — — maks. — maks. kalkkia, tnr — — 1 — — — 1 halk., syltä 2 kuor. maks. 2 2 — 3 1/2 maks. hiiliä, tnr 2 — — — — — — niiniä, naul — — — 14 7 4-10 1 hamppua, naul — — — 7 7 — 20 köysiä, kpl — — — — — — 12 tervaa, tnr — — — — maks. maks. 1
Ahvenanmaan ajoveroista on jo ennen tehty selvää.
Turun läänissä oli uuden ajan alussa jäljellä vain muutamia ajoja. Yleisesti suoritettiin läänissä vain halkoja, joita maksettiin missä savun, missä täysiveron eli miesluvun mukaan. Hirsiä ja lautoja saatiin enään vain Pöytyältä, tuohta ainoastaan Teijon verokunnasta Perniöstä — varmaan viimeisinä jätteinä muinoin yleisemmästä verosta.
Hämeen läänin monimutkaiset työ- ja ajoverot uuden ajan alussa ovat kauan olleet kameralistien kauhistuksena. Pohjaltaan ei asia Hämeessä ollut sen kummempi kuin muuallakaan. Työverot olivat yleensä samat kuin muualla, mutta kun ainoastaan linnan lähimmät ympäristöt niitä suorittivat työllä ja ajoilla ja muut seudut niitä lunastivat rahalla tai erilaisilla verotavaroilla, seurasi siitä näennäisesti selviämätön vyyhti. Mitä erikseen ajoveroihin tulee, niin hirsiä ja lautoja suoritti luonnossa ainoastaan 3 Hattulan kihlakunnan pitäjää; muilta seuduilta maksettiin lunastukseksi rahaa (koukulta 1 äyri) tai ohria, haukia, ruokakalaa, voita tai humaloita. Tuohia maksoi luonnossa neljä Sääksmäen ja neljä Hattulan klk:n pitäjää; muualta tuli rahaa (1/2 äyriä koukulta) tai ohria tai voita. Kalkkia maksoi 8 Hämeenlinnan lähipitäjää. Tiilihalkoja vedättivät 4 Sääksmäen ja 4 Hattulan klk:n pitäjää; muualta maksettiin rahaa (18 penninkiä koukulta), haukia tai lahnoja. Hattulan pitäjä oli vapautettu hirsien, lautain, tuohien ja tiilipuiden vedätyksestä sekä muurimestarin palkkauksesta ja "rekirahoistakin", koska sen tuli vedättää hieta linnan muuraukseen.[837]
Raaseporin läänissä maksoi v. 1451 jokainen verokunta ajorahoja (aksepeningar) 2 mk 8 killinkiä. Uuden ajan alussa suoritettiin ajot luonnossa samalla säännöllisellä tavalla kaikissa verokunnissa.
Porvoon läänissä lunastettiin kivien vedätys 2 (Pyhtäällä 4) killingin maksulla täysiverolta. Tervaa maksoi jokainen neljänneskunta 1/2 tnr.[839]
Viipurin läänissä suorittivat hirsiä ainoastaan Viipurin, Säkjärven, Lappeen ja Taipaleen pitäjät. Samoista pitäjistä suoritettiin verohalkoja 1 syli täysiverolta, Lappeen ja Taipaleen pitäjistä tehtiin täysiverolta 1/2 syltä tiilihalkoja ja samoista pitäjistä ynnä Viipurin pitäjästä 2 kuormaa hiilipuita. Sitäpaitsi suoritettiin koko läänistä nimismiesverossa kultakin savulta kuorma halkoja, mikä velvollisuus tavallisesti oli järjestetty niin, että muutamat neljänneskunnat sen maksoivat rahassa (3 killinkiä savulta), mutta yksi neljänneskunta suoritti halot (ja oljet) nimismiestaloon käräjäin ja kestitysten pitämistä varten. Niiniä maksoivat luonnossa ainoastaan Virolahden ja Vehkalahden pitäjät: muualla läänissä tämä vero lunastettiin 1 killingin maksulla täysiverolta. Tervaa maksoivat Virolahti ja Vehkalahti 6 naulaa täysiverolta; Lapveden, Taipaleen, Muolan ja Hanttulan pitäjät suorittivat neljänneskunnilta 1/2 tnr.
Savossa suoritti kuusitoista neljänneskuntaa kukin 12 hirttä ja 40 lautaa ja neljä neljänneskuntaa kukin puolet näistä määristä. Halkoja suorittivat muut pitäjät paitsi Sääminki täysiverolta 1 sylen. Kivisyliä, jotka olivat mitaltaan halkosylen kokoisia, suorittivat Pellosniemen ja Visulahden pitäjät sylen kultakin 4 täysiverolta.